Yksityisten yritysten rooli sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajana on kasvamassa vuoden 2019 alusta. Hallitus pääsi keskiviikkoiltana sopuun siitä, minkälainen valinnanvapausmalli Suomeen rakennetaan.
Samalla sovittiin korjauksista, joita muihin sote-lakeihin tehdään. Sote-uudistus nytkähtää nyt eteenpäin. Ilman sopua valinnanvapaudesta koko uudistus olisi ollut vaakalaudalla, koska eri palaset nivottiin tiiviisti yhteen vuosi sitten hallituskriisin yhteydessä.
Suomalaiset saavat vastaisuudessa valita vapaasti sen, hakeutuvatko yksityiselle, julkiselle vai kolmannen sektorin ylläpitämälle terveysasemalle eli sote-uudistuksen termein sote-keskukseen.
- Henkilö valitsee sen palvelutarjoajan, jonka oven avaa, vuodeksi, perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) kertoi illalla pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Hallitus sai puristettua lait kasaan vasta iltamyöhällä, eduskunnan siirryttyä vähän aiemmin joulun viettoon, mikä suututti tuoreeltaan oppositiopuolueita.
Valinnanvapaudessa monta reittiä
Perusterveydenhuollon ohella valinnanvapaus ulotetaan osin myös erikoissairaanhoitoon. Maakunta saa valtaa päättää, miten laajasti valinnanvapautta vaativammassa hoidossa toteutetaan.
Ihmisille tarjotaan kahdenlaisia seteleitä: maksuseteleitä ja asiakasseteleitä. Sote-keskus antaa maksusetelin tiettyyn palveluun, jota se ei pysty tarjoamaan. Asiakasseteli on puolestaan nykyisen palvelusetelin kaltainen, ja siihen on mahdollista maksaa lisärahaa itse päälle.
Kokoomuksen sote-neuvottelijan Paula Risikon mukaan sosiaali- ja terveysmarkkinoista kaksi kolmasosaa on tulevaisuudessa mukana valinnanvapaudessa. Uudistuksen tullessa voimaan vuonna 2019 osuus on vielä tätä pienempi.
Asiakassetelin pitää hänen mukaansa olla käytössä vähintään 15 prosentissa palveluista.
Neljäs tapa toteuttaa valinnanvapautta on henkilökohtainen budjetti, joka on tarkoitettu paljon palveluita käyttäville, esimerkiksi vanhuksille ja vammaisille.
Asiantuntijat ovat olleet huolissaan siitä, miten varmistetaan se, että ihmisten hoitoketjut pysyvät yhtenäisinä. Rehulan mukaan vastuu hoidosta on palveluiden tuottajalla, oli se yksityinen tai julkinen.
- Maakunta on vahva järjestäjä. Se varmistaa, että asuinpaikasta huolimatta palveluita on saatavilla. Maakunta myös varmistaa, että integraatio toteutuu.
Rehula myönsi, että vielä ei ole tarkkaan laskettu sitä, mikä vaikutus sosiaali- ja terveysmenoihin nyt linjatulla valinnanvapauden laajuudella on.
- Meillä ei ole eurolleen tarkkoja laskelmia, mutta toki siinä vaiheessa kun esitys eduskunnalle annetaan meillä pitää olla arviot, mitä tämä kaikki tarkoittaa. Voi ennakoida, että perustason palveluiden osalta menot lisääntyvät, mutta ei ole pelkästään uskon varassa, että säästetään erityistason palveluissa, koska tarve erityistasolle tulee vähenemään.
Amk-opiskelijat YTHS:n piiriin
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön palvelut laajenevat koskemaan kaikkia korkeakouluopiskelijoita eli myös ammattikorkeakouluissa opiskelevia. Hallituksen mukaan opiskelijahuoltoonkin tulee valinnanvapautta.
Oma pelastuslaitos joka maakuntaan
Kaikkiin 18 maakuntaan tulee oma pelastuslaitos. Maakunnat aloittavat vuoden 2019 alusta. Hallitus linjasi osana sote-ratkaisua, että kaikki 18 maakuntaa järjestävät ensihoidon, joten myös pelastustoimi on järjestettävä samoissa maakunnissa.
Tällä hetkellä pelastuslaitokset hoitavat vuosittain noin 400 000 kiireellistä ensihoitotehtävää.
Aiemmin syksyllä lausuntokierroksella oli virkamiesesitys pelastustoimen järjestämisestä viidessä yliopistosairaalamaakunnassa, mutta lausunnoissa kannatettiin laajasti 18:aa maakunnallista pelastuslaitosta.
Valtion ohjausroolista on tulossa vahva siten, että valtioneuvosto hyväksyy pelastustoimen valtakunnalliset tavoitteet ja sisäministeriö ohjaa suoraan 18 maakunnan pelastustointa. Valtioneuvosto voi myös päättää joidenkin pelastustoimen erityistehtävien keskittämisestä yhden tai useamman maakunnan hoidettavaksi.