Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen ja Helsingin yliopiston rehtori Ilkka Niiniluoto tutustuvat ensi torstaina ja perjantaina Helsingin yliopiston Värriön biologiseen tutkimusasemaan Sallassa.
Tarkoituksena on yhdessä aseman johtajan Veli Pohjosen kanssa selvittää, kuinka Värriön asema on pystynyt kehittämään tutkimus- ja opetustoimintaansa ja lisäämään yhteistyötään Itä-Lapin kuntien kanssa. Rehtoreille vierailu Värriössä on ensimmäinen.
Yliopistot ovat kehittäneet yhdessä tutkimusasemiaan jo 10 vuoden ajan. Oulun yliopisto rahoittaa osaltaan Värriön toimintaa, ja Oulun yliopiston Oulangan tutkimusaseman ja Värriön aseman hallintoa on yhdistetty. Värriö sai viime kesäkuussa ensimmäistä kertaa aseman johtajan viran, joka sijoitettiin Kuusamoon.
Uusi sopimus
selvitettävänä
"Yhteistyöstä huolimatta aseman tulevaisuus on Helsingin yliopiston päätettävissä. Uskon, että Värriö tulee toimimaan ainakin mittausasemana. Kenttäaseman työn jatkuminen, ja missä laajuudessa, on kiinni muun muassa siitä, miten se täyttää sille asetetut tavoitteet."
"Mikäli toimintaa ei ole riittävästi, yksi vaihtoehto on aseman hallittu alasajo. Mikäli taas suunnitellut tavoitteet toteutuvat, Värriötä aletaan rakentaa vakinaiselle pohjalle", Lajunen sanoo. Päätöksiä tehdään ensi vuonna.
Nyt Värriön tutkimusaseman tärkein tutkimushanke on vuonna 1991 perustettu Smear-ilmantutkimusasema, jonka tulevaisuus ei siis todennäköisesti ole vaakalaudalla.
Lajunen pitää Värriön vahvuutena myös aseman rakentajan ja kehittäjän professori Erkki Pulliaisen aloittamia pitkiä tutkimussarjoja, joita asemalla on jatkettu parhaimmillaan kohta nelisenkymmentä.
"Luonnon pitkäaikaisseuranta on todella ansiokasta, eikä sitä ole järkevää lopettaa." Arvokasta aineistoa on valtavasti, joista kummankin yliopiston pitäisi saada tutkijansa kiinnostumaan."
"Värriölle yksi uusi mahdollisuus täyttää sille asetettuja tavoitteita on Oulun yliopiston suunnitelma entistä laajemmasta yhteistyöstä Koillismaan kuntien kanssa", Lajunen sanoo.
"Yhteistyösopimus Kuusamon kaupungin kanssa päättyi, mutta työryhmä valmistelee jo uutta sopimusta. Tarkoituksena on koota Oulun yliopiston ja Kuusamon kaupungin yhteistyö pohjoisuus- ja ympäristöpainoalan yhdeksi laajaksi ohjelmaksi, jota koordinoisi Thule-instituutti."
Lajunen aikoo esittää rehtori Niiniluodolle, että Helsingin yliopiston maa- ja metsätaloustieteellinen tiedekunta lähtisi hankkeeseen mukaan ja ottaisi osaltaan vastuuta alueen metsien kehittämisestä.
Tulevaisuus
nuoressa metsässä
Värriö on vastannut yliopistojen huutoon ja tiivistänyt kanssakäymistään alueensa toimijoiden kanssa.
"Itä-Lapin kuntayhtymän delegaatio kävi tutustumassa Värriön eksotiikkaan. Keskustelimme muun muassa siitä, että Värriö on Itä-Lapin oma asema, jonka tehtävä on osaltaan tukea alueen kehitystä. Mietimme, miten kuntayhtymä voisi edesauttaa Värriön mahdollista EU-tutkimusrahoitusta, joka voitaisiin kanavoida suoraan maakuntiin", aseman johtaja Pohjonen kertoo.
Asemaan on käynyt tutustumassa myös valtiosihteeri Raimo Sailas, Sallan kunnanjohtaja Kari Väyrynen ja Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtaja Hannu Raitio.
Värriön tutkimusprofiili on laajenemassa Helsingin yliopiston Värriön aseman ja Metsäntutkimuslaitoksen Sallan Salmivaaran toimipaikan tutkimusyhteistyöhön, joka tähtää energiapuun käytön lisäämiseen Itä-Lapissa.
"Sekä Värriön tutkimusaseman puiden fotosynteesin mittaukset että Metsäntutkimuslaitoksen viimeisin metsälaskenta osoittavat, että etenkin nuorten metsien kasvu on ennen näkemättömän nopeaa, Pohjonen kertoo.
"Lapin puunkasvu on nyt lähes 12 miljoonaa kuutiota vuodessa. 1960-luvun loppupuolella se oli vain seitsemän miljoonaa kuutiota. Osasyy on hiilidioksidipitoisuuksien kasvu ja sadeveden mukana tuleva typpilaskeuma."
Pohjosen mukaan Lapin nuoret talousmetsät kasvavat nyt niin paljon energiapuuta, että Lapin sisämarkkinat eivät pysty sitä käyttämään.
"Energiapuu on jalostettava energiatuotteeksi, jota voi kuljettaa maakunnan ulkopuolelle ja jolla on kysyntää Eurooppaa myöten. Lupaavimmalta ratkaisulta näyttää puuenergian pelletöinti."