Pääkirjoitus

Reh­to­rit kiit­tä­vät opet­ta­jia

Tuoreesta kyselytutkimuksesta, jossa selviteltiin rehtoreiden ja sivistystoimen johtajien näkemyksiä opettajankoulutuksen antamista valmiuksista koulutyön arjen kohtaamiseen, käy ilmi, että Oulun läänin rehtorit ovat koulutukseen tyytyväisempiä kuin muualla Suomessa.

Tuoreesta kyselytutkimuksesta, jossa selviteltiin rehtoreiden ja sivistystoimen johtajien näkemyksiä opettajankoulutuksen antamista valmiuksista koulutyön arjen kohtaamiseen, käy ilmi, että Oulun läänin rehtorit ovat koulutukseen tyytyväisempiä kuin muualla Suomessa. Lähes kaikilla kyselyn osa-alueilla läänin rehtorit antoivat parhaat pisteet. Arviointi koski sekä luokan- että aineenopettajia (Kaleva 9.12.).

Etelä-Suomessa annetut heikommat pisteet voi kenties selittää haastavilla olosuhteilla ja opettajiin kohdistetuilla suurilla odotuksilla. Tutkijat puolestaan varoittavat selittämästä läänien välisiä eroja opettajankoulutuksen laadulla. Se ei vaihtele olennaisesti maan eri kulmilla. Jostakin muusta on kysymys.

Suomalaisen peruskoulun vahvuus on sen tasalaatuisuus. Paljon ei ole väliä sillä, millä paikkakunnalla asuu. Mahdollisuudet riittävän perus- ja yleissivistyksen saamiseen on jokaisella suomalaisella lapsella. Toki valinnaisissa aineissa on koulu- ja paikkakuntakohtaisia eroja, mutta kun tasalaatuisuudesta puhutaan, sen taustalla on nimenomaan opettajien osaaminen.

Tyytyväisyys läänin opettajiin saattaa kaikesta huolimatta osaksi selittyä sillä, että Oulun yliopiston opettajankoulutus on korkealaatuiseksi tunnustettu. Ohjattu harjoittelu on Oulussa hyvällä tolalla. Kun oikea työ alkaa, opettajat ovat valmiita. Toinen selitys löytynee Oulusta kaupunkina. Se on riittävän suuri ja vauras asettua loppuelämäksi. Opettajien pieni vaihtuvuus takaa osaltaan koulujen pitkäjänteisen kehittämisen.

Miten vain, sekä opettajilla että oppilailla on aihetta myhäilyyn.