Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun rehtori Lauri Lantto tekivät torstaina opetusministeriölle historiallisen 50 000 euron määrärahaesityksen. Rahan rehtorit käyttäisivät ensi vuonna vuoksiksi 2007-2009 suunnittelemansa opinahjojensa syvälle menevän yhteistyökokeilun valmistelemiseen.
Määrärahaesitystä rehtorit luonnehtivat torstaina symbolisen tärkeäksi. Ilman sitäkin Oulun yliopisto ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu ryhtyvät rehtoreidensa mukaan valmistelemaan konsernimallista hallintokokeilua.
Opetusministeriölle Oulun yliopisto ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu perustelevat kehittämishankettaan halulla ja tarpeella parantaa kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyään sekä tehostaa tuottavuuttaan. Tavoitteet ovat juuri samat, mitkä opetusministeri Antti Kalliomäki (sd.) on sälyttänyt yliopistolaitoksen tärkeimmiksi päämääriksi.
"Ellei itse olla aktiivisia ja toimita, edessä on ulkoapäin ohjattu pudotuspeli", oululaisrehtorit perustelevat tiedeyliopiston ja ammattikorkeakoulun ennakkoluulotonta yhteistyöhanketta.
Suomessa yliopistolaitos ja ammattikorkeakoulujärjestelmä ovat kuuluneet aluepolitiikan tärkeimpiin välineisiin, niinpä niiden yksiköitä on siroteltu ja syntynyt varsin tasapuolisesti eri puolille maata. Aina kun kehittämistoimista on päätetty, koulutusta on lisätty ja hajautettu. Rehtori muistuttavat, että nyt Suomessa on edessä päinvastainen suunta.
Välttämätön
selvitystyö
Lajusen ja Lanton hahmottelema yhteistyö ei koske tutkintoihin: tiedesuuntautunut yliopistotutkinto ja työelämän suuntautunut ammattikorkeatutkinto säilyvät. Mutta nykyistä tiiviimpi yhteistyö mahdollistaa uusien tutkintopolkujen rakentamisen, jotta opiskelijat saavat nykyistä parempia valmiuksia työelämään.
Rehtorit tietävät esityksensä synnyttävän kärkevääkin keskustelua, koska edessä on yhteistyön rakentaminen eri ylläpitäjien ja omistajien opinahjojen välille. "Meidän velvollisuus on käynnistää selvitys- ja suunnittelutyö", Lajunen painottaa.
Lajusen mukaan Oulun yliopisto ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu kiirehtivät hakemaan kilpailuvoimaa yhteistyöstä, koska etelää niukempien resurssien Pohjois-Suomessa on pakko edetä aivan kehityksen kärjessä. "Me haluamme säilyttää paikkamme korkeakoulujen kansallisessa sarjassa ja vielä menestyä korkeakoulujen kansainvälisessä sarjassa."
Yhteistyölle ei
ole vaihtoehtoa
Rehtorit muistuttavat, että pärjätäkseen kansainvälisessä kilpailussa naapurusten on nahistelun sijasta viisasta tehdä aukotonta yhteistyötä. "Keskinäinen kilpailu vie aina voimia, joita tarvitaan pärjäämiseksi kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa", rehtorit toteavat.
Kyseessä on kummankin yhteinen tarve kehittää kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyään. "Jos me muodostamme yhden kokonaisuuden, varmasti houkuttelemme ulkomaalaisia opiskelijoita suorittamaan täällä nykyistä enemmän tutkintoja", Lantto toteaa.
"Se on vankka tavoite ja sen toteutuminen hyödyttäisi erityisesti Pohjois-Suomessa toimivia yrityksiä", Lajunen painottaa.
Konsernin muodostaminen on Lajusen ja Lanton vastaus korkeakoulujen lukumäärän vähentämiseen Suomessa ja tietysti myös Pohjois-Suomessa.
Kehityksen ei uskota pysähtyvän Pohjois-Suomessa torstaina julkistettuun suunnittelemaan. "On selvää että kahden yliopiston ja viiden ammattikorkeakoulun on pystyttävä huomattavasti parempaan yhteistyöhön ja tiiviimpään työnjakoon kuin nyt," Lajunen toteaa laajentaen