Oulu Yliopistojen rehtorien rooli korostuu voimakkaasti tulevaisuudessa. Uusi yliopistolaki paisuttaa rehtorin vastuuta entisestään ja samalla hän saa yhä enemmän valtaa. Rehtoreista tulee keulakuvia, joiden toiminta vaikuttaa merkittävästi yliopistojen jokapäiväiseen elämään.
"Rehtorilla on erittäin tärkeä asema uudessa yliopistossa. Sitä voi verrata esimerkiksi viraston päällikköön tai osakeyhtiön toimitusjohtajaan", opetusministeriön hallitusneuvos Eerikki Nurmi valottaa.
"Saattaa mennä överiksi"
Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen katsoo, että tällä haavaa rehtoriin kohdistuvat odotukset ja vastuu ovat liian suuria rehtorin toimivaltaan nähden. Hänen mukaansa uudistuksessa epäsuhta korjautuu, kun rehtori saa nykyistä jämerämpiä työkaluja johtaa arjen työtä. "Nyt rehtori joutuu tavoitteisiinsa päästäkseen käyttämään muun muassa suostuttelua, kehottamista ja melkein rukoiluakin välillä. Jatkossa asema selkeytyy."
Vallan ja vastuun kasvattaminen ei ole kaikkien mieleen. Esimerkiksi Tieteentekijöiden liitto pitää toimivaltaa jatkossa liiankin suurena.
"On pelkoja siitä, että johonkin tulee hyvin omavaltainen rehtori. Ääritapauksissa rehtori voi tekemillään henkilövalinnoilla ohjata ylipiston profiloitumista, sitä, mitä siellä tutkitaan. Se haittaa tieteen vapautta, ja on huolestuttavaa", toiminnanjohtaja Eeva Rantala arvostelee.
"Pikkuisen saattaa mennä överiksi", Professoriliitonkin toiminnanjohtaja Jorma Virkkala arvelee.
Vallan kasvamisessa arveluttaa muun muassa se, että rehtori saa jatkossa todellakin valtuudet valita yliopistojen henkilöstö. Tieteentekijöiden liitto ehdottikin keskiviikkona lakia käsitelleelle sivistysvaliokunnalle, että valittaessa henkilöstöä tieteellisen asiantuntemuksen perusteella rehtorin päätöksen tulisi perustua yliopiston monijäsenisen asiantuntijaelimen esitykseen. Viime kädessä valta olisi siten yliopistoyhteisön jäsenillä, ei rehtorilla.
Liitto haluaa, että esimerkiksi dekaanivalinnoissa valittavan henkilön tulisi nauttia yliopistoyhteisön luottamusta. Se katsoo, että myös rehtorin valinta tulisi viime kädessä olla yliopistokollegiolla, ei hallituksella. Hallituksen kokoonpanoa sitäkin se haluaisi muuttaa ehdotetusta niin, että enemmistö muodostuisi ulkopuolisten sijaan yliopiston omista jäsenistä. Myös esimerkiksi Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL on samaa mieltä.
Hallituksesta
ei pääse eroon
Suurin eli taloudellinen vastuu yliopistoissa tulee uusimuotoisille hallituksille. Hallitus muun muassa päättää toiminnan ja talouden tavoitteista, strategiasta, toiminta- ja taloussuunnitelmista ja vastaa varallisuuden hoidosta ja käytöstä. Hallituksen valitsee enimmillään 50-jäseninen uusi yliopistokollegio. Kollegio voi myös erottaa yksittäisen hallituksen jäsenen hallituksen esityksestä, mutta ei koko hallitusta.
"Koko hallituksesta ei pääse mitenkään eroon, vaikka se ei nauttisikaan yliopistoyhteisön luottamusta. Yliopistokollegiolle täytyisi saada oikeus tähän", Rantala vaatii.
Rehtoreiden erottaminen sen sijaan helpottuu.
"Tämä on varmasti ihan paikallaan. Aiemmin ei oikein ole ollut keinoja, joilla tehdä se", Jorma Virkkala valottaa. Myös Lauri Lajunen pitää muutosta hyvänä.
"Jos tehdään virherekrytointi ja tehtävään valitaan henkilö, joka ei todellakaan pysty sitä hoitamaan, on se aivan hirveä paikka sille tiedeyhteisölle. On ihan ok, että epäkelpo rehtori pystytään jatkossa vaihtamaan."