Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola on yksi vähistä pohjoissuomalaisista 181. Maanpuolustuskurssilla, joka opiskelee kolme päivää Kainuun prikaatilla. Runsaat kolme viikkoa kestävän kurssin 48 osallistujaa ovat päällikkötason ihmisiä pääasiassa pääkaupunkiseudulta.
Maapuolustuskurssin sisältö on muuttunut alkuajoista vuodesta 1961, jolloin sota oli uhka, johon varauduttiin. Nyt uhkia on muitakin, tulvista ja lintuinfluenssasta terrorismiin ja öljyonnettomuuteen Suomenlahdella.
"Kurssille kuvaavampi nimi olisi esimerkiksi kokonaisturvallisuuskurssi", kurssia vetävä kommodori Timo Junttila sanoi.
Maanpuolustuskurssi antaa osallistujille kokonaiskäsityksen siitä, miten kriiseihin varaudutaan ja miten yhteiskunta niissä toimii. Koko huoltoketjun toimivuus pitää varmistaa.
Esimerkiksi noin 2 000 yrityksellä on valmiussuunnitelmat kriisin varalle. On maatiloja, joille turvataan polttoaine kriisissä, on kuljetusyrityksiä, jotka hoitavat kriisiajan kuljetuksia, ja kauppaketjuillakin on suunnitelmansa.
"Toiminta kriisitilanteessa kansallisesti fiksussa hengessä ja toimijoiden verkottuminen" ovat Junttilan mukaan Maapuolustuskurssin keskeisiä tavoitteita.
"Täällä saa laajan kuvan siitä, miten yhteiskunta varautuu kriisitilanteisiin ja toimii niissä. Tuntuu, että meidän on hyvä pysähtyä miettimään, mitä voisi tapahtua", rehtori Ylä-Kotola sanoi.
Mauri Ylä-Kotola esitti puolustusministeriä Maapuolustuskurssin harjoituksessa ja päätti, miten kriisitilanteessa sotilaita käytetään. Harjoitusten sisältö on luottamuksellista.
Yliopiston rehtorina Ylä-Kotola voi kriisitilanteessa joutua tekemisiin maanpuolustusasioiden kanssa. "Jos Suomessa olisi kriisi, joka vaatii valmiuslain käyttöön ottoa ja joukkojen kutsumista palvelukseen, yliopistomaailma olisi mukana. Keskeinen osa reserviläisistä on yliopiston opiskelijoita."
Maanpuolustuskurssin päivät ovat pitkiä, joskus aloitetaan jo seitsemältä ja kurssia kestää iltayhteentoista. Pääosa kurssipäivistä on Helsingissä.
Ylä-Kotola sai kutsun jo syksyllä ja pystyi järjestämään aikaa kalenteriinsa. Kutsut, jotka lähettää Puolustusvoimien komentaja, pyritäänkin toimittamaan yli puoli vuotta ennen kurssia.
"Kaikki täällä hoitavat siviilitöitään kurssin aikana. Töitä tehdään iltaisin ja perjantaisin sekä viikonloppuina", Ylä-Kotola kertoi. Perjantait ovat kurssista vapaita.
Nyt menossa olevalla Maanpuolustuskurssilla on 14 naista. Ensi syksyn kursseille odotetaan naisryntäystä, koska uuteen eduskuntaan valittiin lisää naisia.
Kursseille kutsutaan tiettyjen kiintiöiden ja prosenttiosuuksien mukaan kansanedustajia ja poliitikkoja, hallinnon, talouselämän, tiedotusvälineiden, tieteen, korkeakoulujen ja kulttuurin sekä puolustushallinnon edustajia.
Kolmasosa kurssilaisista on elinkeinoelämästä. Kurssilaisten valintaan pääsevät vaikuttamaan muiden muassa SAK, MTK ja naisasiajärjestöt.