Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Olli Rehn on vakuuttava ehdokas uudeksi pääjohtajaksi.
Rehnillä on vahvat näytöt roolistaan EU:n talouskriisin hoidossa. Sellaista kokemusta ei ole kellään muulla.
Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Olli Rehnin tiistainen ilmoitus pyrkiä Suomen Pankin pääjohtajaksi tuskin yllätti ketään. Rehn on ollut kestoehdokas veikkailtaessa pääjohtaja Erkki Liikasen seuraajaa. Pääjohtajan paikka vapautuu, kun Liikasen toinen seitsenvuotiskausi päättyy kesällä.
Pääjohtajan paikasta on toivon mukaan tulossa aito kilpailu, sillä Suomen Pankin johtokunnassa aiemmin pitkään työskennellyt Pentti Hakkarainen on myöntänyt olevansa kiinnostunut tehtävästä. Hakkarainen on nyt Euroopan keskuspankin EKP:n pankkivalvonnan neuvoston jäsen ja Finnveran hallituksen puheenjohtaja.
Uuden pääjohtajan paikka taitaa silti olla käytännössä pedattu Rehnille. Hyvä puoli asiassa on se, että hän on poikkeuksellisen pätevä ehdokas, jota on vaikea ohittaa.
Rehnillä on vaikuttava ura eurooppalaisissa ja kansainvälisissä tehtävissä. Ennen paluutaan keskustan kansanedustajaksi vuoden 2015 vaaleissa ja valintaansa elinkeinoministeriksi Rehn työskenteli pitkään EU-komissaarina. Kansainvälisestä taloudesta Oxfordissa väitellyt Rehn on ehtinyt olla myös Euroopan parlamentin jäsen.
Viimeksi EU-komissaarina Rehnin vastuualueena olivat talous- ja raha-asiat. Rehnillä oli keskeinen rooli EU:ta järisyttäneen talouskriisin hoidossa, kun uudistettiin rahaliiton sääntöjä, luotiin kriisimaiden rahoitusohjelmat ja valmisteltiin vakausmekanismit. Hän onkin vakuuttanut haluaan jatkaa Suomen Pankissa makrotalouden alalla.
Suomen Pankin johtokunnan valinnat ovat usein olleet jännitysnäytelmiä, joista ei ole puuttunut dramatiikkaa. Sen määrä väheni sen jälkeen kun presidentin nimitysoikeuksia rajattiin. Nyt presidentti nimittää pääjohtajan eduskunnan pankkivaltuuston esityksestä ja pankkivaltuusto nimittää muut johtokunnan jäsenet.
Entisen pääministerin Matti Vanhasen (kesk.) johtamalla pankkivaltuustolla tulee tuskin olemaan vaikeuksia perustella, miksi Rehn olisi sopivin valinta. Rehnin puoluepoliittista taustaa ei pidäkään suurennella. Demaritausta ei ole heijastunut pitkän uran politiikassakin tehneen Liikasen toiminnassa.
Nimityksiin saadaan lisää vipinää siinä vaiheessa, kun mietitään, kuka olisi Rehnin seuraaja johtokunnassa. Johtokunta toimii tällä haavaa varsin suppealla kokoonpanolla, sillä pääjohtaja Liikasen ohella jäseninä ovat vain Rehn ja tämän kanssa yhtä aikaa johtokuntaan nimitetty Marja Nykänen. Johtokunnan aiemman varapuheenjohtajan Seppo Honkapohjan toinen kausi päättyi aiemmin. Johtokuntaan voi puheenjohtajan eli pääjohtajan ohella kuuluu enintään viisi muuta jäsentä.
Liikasen eläkepäivät uhkaavat jäädä lyhyiksi, mikäli Financial Timesin tiedot pitävät paikkansa, että Liikanen olisi vahva kompromissiehdokas Euroopan keskuspankin seuraavaksi pääjohtajaksi. Italialaisen Mario Draghin pesti päättyy puolentoista vuoden kuluttua. Nimitysspekulaatiot joka tapauksessa jatkuvat, sillä myös Rehnin nimi on ehditty mainita Draghin seuraajana.