Suomen ehdotus Kyproksen ja Turkin kiistan ratkaisemiseksi on komissaari Olli Rehnin mukaan ainoa vakava yritys ja kehotti EU:n jäsenmaita tukemaan sitä. Kypros vastustaa Suomen suunnitelmaa ja on käytännössä jarruttanut EU:n ja Turkin välisiä neuvotteluja.
EU:n ulkoministerit kokoontuivat maanantaina Luxemburgiin, jossa käytiin keskusteluja Turkin kanssa laajentumisneuvottelujen vauhdittamiseksi niin sanotussa troikka-muodossa, johon osallistuivat Suomi, Saksa, Turkki ja komissaari Rehn. Keskustelujen jälkeen osapuolet totesivat, että molemmin puolin on olemassa yritystä suhteiden parantamiseksi.
Suomen ehdotuksen mukaan Kyproksen turkkilaisella pohjoispuolella oleva Famagustan satama avattaisiin liikenteelle. Ehdotukseen eivät ole tyytyväisiä Kyproksen kummatkaan kansanosat. Turkkilainen osapuoli haluaa myös yhden lentokentän avattavaksi. Famagustan sataman aukaisemisella olisi tarkoitus helpottaa turkkilaisen osan yhteyksiä ulkopuolelle ja kaupankäyntiä. Nyt yhteydet ovat vain Turkkiin.
Kyproksen kreikkalainen osapuoli haluaa puolestaan Famagustan aikaisemmin kreikkalaisten asuttamaan esikaupungin takaisin.
Turkki ei ole sopimusten vastaisesti avannut satamiaan ja lentokenttiään Kyprokselle, vaikka sen olisi pitänyt niin tehdä EU:n ja Turkin välisen tulliliiton mukaan EU:n laajentuessa.
Komissaari Rehn näkee mahdollisuuden ratkaisuun seuraavien viikkojen tai kuukausien aikana. Se on Rehnin mukaan pitkään aikaan viimeinen mahdollisuus.
"Meidän täytyy huolellisesti ja todella päättäväisesti etsiä ratkaisu, ja me teemme työtä sen puolesta tulevina kahtena tai kolmena kuukautena kuukautena vuoden vaihteeseen saakka", Rehn sanoi.
Rehn on varoittanut EU:n ja Turkin olevan törmäyskurssilla, ellei yhteisymmärrystä löydy.
"Kaikki ovat tehneet selväksi, että he haluavat ratkaisun. Kukaan ei halua tätä kuuluisaa yhteentörmäystä", ulkoministeri Erkki Tuomioja totesi.
Turkin ulkoministeri Abdullah Gül väitti Ranskan rikkovan jäsenyysneuvottelujen edellytyksenä olevia Kööpenhaminan kriteereitä, kun kansalliskokous hyväksyi lain armenialaisten kansanmurhan kieltämisestä. Laki vaatii vielä senaatin ja presidentin hyväksymisen.
Keskustelun osapuolet pitivät Ranskan lakiehdotusta vähemmän onnistuneena. Sen sijaan Turkkia kehotettiin jatkamaan uudistuksia, jotka ovat komission näkemyksen mukaan hidastuneet.