Laajentumiskomissaari Olli Rehn varoittaa EU:ta lyömästä oveaan kiinni jäsenehdokas Turkin edessä. Lontoon pommi-iskuja ei pidä käyttää syynä sulkea EU:n ovia Turkilta tai Länsi-Balkanin hakijamailta, Rehn sanoi Helsingissä.
Rehn sanoi uskovansa, että Turkin jäsenyysneuvottelut voidaan aloittaa suunnitellusti 3. lokakuuta tänä vuonna. EU-maiden pitää sitä ennen hyväksyä komission esittämä mandaatti neuvottelujen avaamiseksi.
Päätös pitää tehdä yksimielisesti 25 maan kesken. Lisäksi EU-maiden on hyväksyttävä jokaisen neuvotteluluvun avaaminen ja sulkeminen yksimielisesti. Kun lukuja on 35, tulee päätöksiä siten tehdä 72; yhteensä EU:ssa on sanottava Turkille "kyllä" 1 800 kertaa ennen kuin siitä voi tulla jäsen.
Rehnin mukaan EU:lla ei ole varaa syödä sanojaan, vaikka Saksan lisäksi myös Ranskassa on vaadittu laajentumisvauhdin hidastamista. Lupauksen rikkomista varmasti käytettäisiin EU:ta vastaan islamilaisessa maailmassa.
"EU:n pitää voida tarjota Turkille uskottava jäsenyystavoite, jotta Turkilla olisi riittävä kannustin toteuttaa uudistuksia. Meidän on turha vaatia Turkilta muutoksia, ellei takana ole EU:n uskottava tarjous Turkille liittyä jäseneksi", Rehn sanoi.
Turkki on jo hyväksynyt laajan rikoslain uudistuksen ja sen odotetaan lähipäivinä allekirjoittavan EU:n tullisopimuksen lisäpöytäkirjan, joka käytännössä merkitsee Kyproksen tunnustamista.
"Kunhan jäsenvaltiot pitävät sanastaan kiinni, ei ole mitään perusteita olla käynnistämättä neuvotteluja 3. lokakuuta."
Sopimuksia pitää kunnioittaa
Rehn muistutti, että EU-maiden johtajat kesäkuun huippukokouksessaan vahvistivat suunnitellun laajentumisaikataulun.
Saksan oppositiojohtaja Angela Merkel on kuitenkin esittänyt, että Turkkia ei pitäisi ottaa EU:n täysjäseneksi, vaan sille pitäisi luoda erityissuhde unioniin. Merkelin kristillisdemokraattien odotetaan näillä näkymin nousevan Saksassa hallitukseen syksyn ennenaikaisissa vaaleissa.
Rehn ei halunnut spekuloida mitä seurauksia hallituksen vaihdoksella Saksassa voisi olla.
Rehnin mielestä on väärin arvioida, että esimerkiksi Ranskan kansanäänestyksen tulos olisi johtunut Turkin jäsenyyshankkeesta. Talousvaikeudet ja työttömyys olivat hänestä suurempi syy kuin laajentuminen tai kuuluisa puolalainen putkimies.
"Tottakai kansalaisia pitää kuulla. En ole kuuro enkä sokeakaan ja tiedän, että on eräänlainen laajentumisblues. Mutta yhtälailla EU:ssa on myös työttömyysblues, hyvinvointivaltioblues tai globalisaatioblues", Rehn pohdiskeli.
EU:n sitoumus laajentumiseen koskee Turkin lisäksi myös Länsi-Balkanin maita. Kroatian neuvottelujen avaaminen riippuu maan yhteistyöstä Haagin kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa, mutta muita maita seuraa perässä, kärjessä Makedonia.
"Meillä ei ole varaa ottaa aikalisää niiden sitoumusten suhteen, jotka olemme antaneet Länsi-Balkanille", Rehn sanoi.
Länsi-Balkanin maiden pyrkimys päästä EU:n jäseniksi on suuresti vahvistanut vakautta ja rauhaa alueella, Rehn korosti. Srebrenican verilöylyn 10-vuotispäivänä on syytä muistaa, mitä epävakaus alueella voi tulla maksamaan.