Pääkirjoitus

Rehn katsoo Ve­nä­jäl­le

Suomen EU-komissaari Olli Rehn näyttää tulkitsevan väljästi omaa tonttiaan laajentumisasioista vastaavana komissaarina. Torstaina Helsingissä pidetyssä logistiikkaseminaarissa hän teki surutta avauksia Suomen ja EU:n Venäjä-suhteista, etenkin pohjoisesta ulottuvuudesta, otsikolla "EU:n laajenemisen haasteet".

Suomen EU-komissaari Olli Rehn näyttää tulkitsevan väljästi omaa tonttiaan laajentumisasioista vastaavana komissaarina. Torstaina Helsingissä pidetyssä logistiikkaseminaarissa hän teki surutta avauksia Suomen ja EU:n Venäjä-suhteista, etenkin pohjoisesta ulottuvuudesta, otsikolla "EU:n laajenemisen haasteet".

EU ei aivan pian Venäjälle laajene, tuskin koskaan. Rehn istuu kuitenkin ulkosuhdekomissaarien ryhmässä, joka tuo hänelle tilaisuuden vaikuttaa muihinkin kuin suoraan oman läänityksensä asioihin. Torstain puhe oli ensimmäisiä esimerkkejä siitä, kuinka hän tässä aikoo toimia.

Rehn nosti esiin pohjoisen ulottuvuuden, jonka nykyinen toimintaohjelma päättyy Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aikana ensi vuonna. Hän toivoi, että pohjoisen ulottuvuuden jatkosta sovitaan yhdessä Venäjän kanssa, esimerkiksi Suomen kaudella pidettävässä EU-Venäjä -huippukokouksessa. Tärkeintä on saada Venäjä itse sitoutumaan asiaan.

Rehnin mukaan komissiossa odotetaan Suomelta erityistä aktiivisuutta asiassa, ja nyt tarvitaan ideoita seuraavan vaiheen kehittämiseen. Puheessaan komissaari on pitkälti samoilla linjoilla, joita Suomen ulkoministeriössäkin on mietitty. Joulukuussa siellä arvioitiin, että pohjoinen ulottuvuus tulee pitää hengissä, mutta sitä on tarpeen muuttaa. Nykyinen tarkka toimintaohjelma jäisi viimeiseksi, ja tilalle tulisi jonkinlainen kehysasiakirja, johon Venäjäkin sitoutuisi.

Pohjoinen ulottuvuus syntyi aikanaan Suomen aloitteesta, ja yhä ilmeisempää on, että Suomen vastuulla on myös sen hengissä pitäminen. Myös toimintatapa näyttää alkavan olla selvillä. Rehnin puhe muistutti lähinnä käsikirjoitusta siitä, kuinka asiassa aiotaan edetä.

Pohjoisen ulottuvuuden ohella Rehn kaipasi unionilta aktiivisuutta myös Barentsilla ja arktisella alueella. Arktisessa yhteistyössä EU:n lippua ei olekaan koskaan heiluteltu, Barentsin neuvostossa unionin rooli on pahasti hiipunut. Jos laajentumiskomissaari saa suunnan tässä kääntymään, siitä on selvää hyötyä pohjoisille alueille.

Tällä hetkellä ei ole vielä juuri kuultu konkreettisia asioita siitä, mitä pohjoisen ulottuvuuden uusi linjaus toisi tullessaan. Rehn itse kaipasi mukaan uusiin turvallisuusuhkiin vastaamista, mikä on paikallaan. Mutta tähän keskusteluun kaivataan juuri tässä vaiheessa mukaan myös alueiden kuten Pohjois-Suomen näkemyksiä siitä, mitä sisältöä pohjoisen ulottuvuuden yhteistyöllä voisi jatkossa olla.

paakirjoitus@kaleva.fi