EU:n laajentumiskomissaari Olli Rehn toivoo Suomelta avausta EU:n perustuslain ratifiointiprosessissa.
"Koko Eurooppa on ollut pitkään ymmällään näiden kahden kansanäänestyksen jälkeen. Ja sama ymmälläänolo on heijastunut myös Suomeen. Nyt on aika siirtyä tauolta tuumaukseen ja kartoittaa vaihtoehtoja Suomen ja Saksan kaudella niin, että Saksan kauden päätteeksi Ranskan ja Hollannin vaalien jälkeen kyettäisiin tekemään päätös siitä, miten loppusuora hoidetaan. Tähtäimessä olisi, että meillä olisi yhteinen näkemys vuoden 2008 alussa siitä, miten perustuslaillisen sopimuksen loppuun saattaminen hoidetaan."
Rehnin mukaan olisi ollut parempi alusta lähtien puhua perussopimusten uudistamisesta, koska kysymyksessä ei ole perustuslaki. Sana saa monissa maissa kansalaisten niskakarvat pystyyn välittömästi.
"Perustuslain määritelmään kuuluu se, että sillä valtioyksiköllä on päätösvalta toimivallasta, sillä on ehdoton viimeinen suvereniteetti. Siinä mielessähän tässä perustuslaillisessa sopimuksessa ei ole kysymys mistään perustuslaista, vaan valtioiden välisestä sopimuksesta, koska päätösvalta unionissa on edelleen jäsenmailla. Ne harjoittavat sitä yksimielisesti hallitusten välisessä konferenssissa", Rehn muistuttaa.
Rehn arvioi, ettei olisi kannattanut lähteä niin suureellisin elkein liikkeelle suhteellisen maltillisen uudistuksen läpiviemiseksi. Olisi ollut parempi puhua hiljaa ja viedä uudistuksia tehokaasti eteenpäin. Nyt Rehn katsoo, että turhaa luppoaikaa on jäänyt aivan liikaa, ja hän näkee sen seuraukset jokapäiväisessä työssään laajentumisesta vastaavana komissaarina.
"Me kärsimme siitä, ettei meillä ole institutionaalisesti vahvaa EU:n ulkoministeriä, joka pystyisi johtamaan ulkopolitiikkaa. Onneksi Javier Solana on henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan niin erinomainen ulkopolitiikan tekijä, ja hänen kanssaan on helppo toimia yhteistyössä. Se korvaa paljon näitä institutionaalisia puutteita. Mutta ei se poista sitä, että meillä pitäisi olla selkeämpi johtojärjestelmä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa."
Kahdella tavalla vahva unioni tarpeen
Komissio antaa julki toukokuussa oman kannanottonsa EU:n tulevaisuuskeskusteluun. Se keskittyy Rehnin mukaan työllisyyden ja kasvun elvyttämiseen ja turvallisuuden vahvistamiseen. Rehnin mukaan institutionaaliset uudistukset ja kilpailukyvyn, kasvun ja työllisyyden edistäminen eivät ole vastakkaisia toimia, vaikka eräiden EU-johtajien näkemyksen mukaan vain käytännön läheisillä ratkaisuilla saadaan tuloksia aikaan.
Rehn viittaa Johannes Virolaisen toteamukseen: ensin leipä sitten lirkutukset.
"Tottakai leipäkysymykset ovat kaikkein tärkeimpiä, varsinkin tilanteessa, jossa EU:n keskimääräinen työttömyys on yhdeksän prosenttia, Saksassa on vieläkin vajaa viisi miljoonaa työtöntä, ja Ranskassa pienikin uudistus vie kansan barrikadeille. Vaikka kilpailun, kasvun ja työllisyyden kohentaminen on ensisijainen tehtävä, sen saavuttamisen helpottamiseksi on kohennettava EU:n kykyä tehdä päätöksiä ja kykyä huolehtia kansalaisten ja jäsenvaltioiden turvallisuudesta."
Komissaarin mukaan ei maksa mitään viedä eteenpäin "lirkutuksia" eli institutionaalisia uudistuksia, joita hän ei kyllä pidä lirkutuksina. Tarvitaan sekä taloudellisesti että poliittisesti vahvaa unionia. Nämä eivät ole suinkaan ristiriidassa vaan täydentävät toisiaan.
Suomi korostaa
tärkeitä asioita
Rehn pitää hyvänä asiana, että Suomi on nostanut puheenjohtajakautensa teemoiksi juuri kilpailukyky- ja innovaatiokysymykset entistä vahvemmin. Sen lisäksi energiapolitiikka luo uusia haasteita Suomen kaudelle.
"Suomella on poikkeuksellisen monipuolinen energiavalikoima, Suomeen kohdistuu paljon mielenkiintoa kilpailukykynsä ja energiapolitiikkansa ansiosta. Se liittyy siihen, että Suomi on pystynyt tekemään päätöksensä ydinvoimasta. Meillä on myös pitkä kokemus Venäjä-suhteista ja sen kanssa harjoitettavasta energiayhteistyöstä, mikä on toiminut hyvin. Suomi voi tuoda merkittävän panoksen näistä syistä johtuen."