"Kuka painoi nappia siitä, että Alpo Rusin vakoiluepäilyjen esitutkinta aloitetaan, mutta muiden kohdalla ei edetä?"
Tätä kysyy Kalevan haastattelussa professori Olli Rehn, joka on omissa tapaukseen liittyvissä selvittelytöissään edennyt hankalien kysymysten äärelle - hankalien suojelupoliisin ja suomalaisen oikeusvaltion kannalta.
Rehnin mielestä Supo on Rusi-selvityksissään rikkonut esitutkintalakia ja loukannut perustuslakia ja oikeusvaltioperiaatetta. Samaan aikaan se on jättänyt tutkimatta muita ilmeisiä vakoilutapauksia, jotka ovat selvästi tuoreempia kuin mistä Rusin esitutkinnassa on kyse.
"Ei kai suojelupoliisin toimintaan voi kuulua vakoojien suojelu?" Rehn kysyy. Hän itse on päässyt tiettyjen Stasi-asiakirjoissa esiintyvien koodinimien kohdalla helposti eteenpäin, mutta Supo ei näytä asioita tutkineen. Ei, vaikka kyseessä on laadullisesti painavampi aineisto.
Hänen mielestään Supo on myös puuttunut poliittiseen prosessiin, kun Alpo Rusia koskeva esitutkinta venyy ja venyy ja samalla on estetty tämän eduskuntavaaliehdokkuus. Lisäksi Rehn olettaa, että tässä tapauksessa Rusia on tutkittu perättömän ilmiannon pohjalta.
Rehn kaipaa suojelupoliisin toimintaa Suomessa parlamentaariseen valvontaan muiden läntisten demokratioiden tapaan. Tämä pakottaisi Supon toimimaan tasapuolisesti. Niin sanotun Tiitisen listan ja Rosenholz-aineiston selvittämistä ja esitutkinnan tarpeellisuutta pohtimaan taas voitaisiin asettaa erityinen "viisaiden komitea". Tämä olisi samalla osa Suomen kansallista menneisyydenhallintaa.
Olli Rehn sanoo oman toimintansa motiiviksi sen, ettei voinut olla todistamassa silmien edessä tapahtuvaa mahdollista oikeusmurhaa. Hän ihmettelee, kuinka erehtymättömänä Supoa on pidetty ja kuinka vähissä ovat olleet oikeusvaltiota puolustavat puheenvuorot.