Viisi-kuusikymmenluvuilla syntyneet suomalaisvanhemmat arvioivat olevansa lapsilleen lempeämpiä kuin heidän omat vanhempansa aikanaan. Näin kertoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton MLL:n teettämä tutkimus.
Sen sijaan 1970-luvulla kasvaneet vanhemmat pitävät rajojen asettamista tärkeänä ja luonnehtivat kasvatustyyliään tiukemmaksi kuin omien vanhempiensa.
Tutkimuksen perusteella suomalaisvanhemmilla on hyvin samansuuntaiset näkemykset siitä, mitä arvoja he toivovat lastensa omaksuvan. Rehellisyys ja toisen kunnioittaminen ovat listan kärkipäässä. Myös ahkeruus, anteeksipyytämisen ja -antamisen taito sekä hyvät tavat ovat vanhempien mielestä tärkeitä.
- En oikein tiedä, voiko niitä asioita oikein opettaa, se on arkipäivässä näkyvä oma esimerkki, mistä ne lapset oppii kunnollisiksi, arvelee eräs tutkimuksessa mukana olleista vanhemmista.
Käytännön ratkaisut vaihtelevat - esimerkiksi se, saavatko ala-asteikäiset lapset katsoa Salatut Elämät -televisiosarjaa. Sallittua tai ei, yhteistä on huoli siitä, onko ohjelman sisältö lapsille sopivaa.
Ala-asteikäisistä lapsista 60 prosenttia tulee iltamenoistaan tai kavereiden luota kotiin kello 19:n ja 20:n välillä. Sen sijaan yläasteelle ehtineiden nuorten kotiintulo- ja nukkumaanmenoajoissa on suuria vaihteluja.
Tutkimuksen mukaan kotiintuloajat herättävät monissa vanhemmissa ihmetystä: oman lapsen kotiintuloaikoja pidetään kohtuullisina, mutta useat vanhemmat kokevat että jonkin tai joidenkin tuttavaperheiden lapset saavat olla iltaisin varsin myöhään ulkona.
Apua vanhemmuuteen -tutkimuksen tulokset julkistettiin maanantaina Tampereella pidetyn yleisötilaisuuden yhteydessä. Tämän vuoden syksyllä tehdyssä kyselyssä oli mukana 553 vanhempaa eri puolilta Suomea. Lisäksi tutkimusta varten koottiin neljä keskusteluryhmää pääkaupunkiseudulta ja Jyväskylän maalaiskunnasta. Tutkimuksen toteutti TNS Gallup.