Iltalypsyyn vahvasti viittaavat kunta-alan palkkaneuvottelut käynnistyvät uudelleen tänään, mutta olennaisesti lisää rahaa tuskin on saatavissa. Toivottavasti kuntatyönantajan tarjouksen tyrmännyt TNJ on opetellut realismia.
Ainakin noin sata Suomen kriisikuntaa joutuu suuriin vaikeuksiin, vaikka kunta-alan tänään jatkuvissa sopimusneuvotteluissa jäätäisiin Toimihenkilöiden neuvottelujärjestön TNJ:n 6. syyskuuta hylkäämän työnantajan tarjouksen tasolle. Tarjous ylitti liittokierroksen päänavaustason ja tähän mennessä solmitut sopimukset. Se olisi korottanut hoitohenkilöstön palkkoja noin 12 prosenttia 2,5 vuoden aikana.
Hallitus lupaa tukea kunta-alan korkeasti koulutettujen naisten palkkaratkaisua 150 miljoonalla eurolla vuosittain eli 600 miljoonalla eurolla vaalikauden kuluessa. Se ei kuitenkaan riittänyt hoitajien Tehylle sekä Suomen lähi- ja perushoitajaliitolle Superille, jotka muodostavat TNJ:n. Muille kunta-alan ammattiliitoille ja järjestöille tarjous olisi kelvannut.
On vaikea nähdä, miten ja mistä hoitoala voi saada olennaisesti paremman tarjouksen neuvottelemalla. Oppositio tekee hoitajien palkoista välikysymyksen, mutta sekään ei auta. Oppositio voi vain lisätä poliittista painetta hallitusta kohtaan, mutta sen taskusta ei löydy senttiäkään palkankorotusrahaa. Rahat ovat kuntatyönantajilla, joita hallitus voi ainoastaan tukea valtionosuuksilla.
Kokoomus antoi hoitajien palkoista kovia lupauksia vaalien alla, mutta se voi vedota nyt vain siihen, että tulossa on historiallisen suuri tasokorotus. Terveydenhoitoalan ohella sosiaalitoimen, lasten päivähoidon ja kirjastojen toimihenkilöille oli tarjolla muita aloja parempi sopimus. Viimemainitut ovat todellisia korkeakoulutettujen matalapalkkaisia, vaikka hoitajienkaan ansiotaso ei häikäise.
Valtion kunnille lupaama lisätuki kattaa vain osan palkkojen nousun aiheuttamasta kustannuspaineesta. Kunta-alan pääsopimuksen piirissä on kaikkiaan 428 000 viranhaltijaa ja työntekijää. Kuntatyönantaja edustaa 416 Suomen kuntaa ja 200 kuntayhtymää. Nykyiset työehtosopimukset ovat voimassa tämän vuoden loppuun.
TNJ:n ohella muut kolme työntekijäpuolen pääsopijaa ovat Kunta-alan unioni, Tekniikan ja peruspalvelujen neuvottelujärjestö KTN ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO. Niiden edustajat pitivät työantajan tarjousta riittävänä. Siitä muistutti Julkisalan koulutettujen puheenjohtaja Erkki Kangasniemi Akavan työmarkkinaseminaarissa Porvoossa torstaina.
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen johtaja Markku Jalonen puolestaan katsoo puolitoista viikkoa sitten tehdyn tarjouksen olleen kuntien kestokyvyn ylärajalla. Taloudeltaan heikoimmissa kunnissa kustannusvaikutus ylittää sietorajan.
TNJ on toistaiseksi pitänyt piilossa omat tarkat vaatimuksensa. Se on hämmentävää. Erittäin ylös ne on mitä ilmeisimmin asetettu. Hoitotyö on kiistatta tekijälleen raskasta ja yhteiskunnalle tärkeää. Siksi erityishuomio on ansaittua. On kuitenkin muistettava myös maksajan asema. Monien kuntien veroprosentit ovat jo katossa, eikä niitä voi enää nostaa.
TNJ:llä on tietysti laillinen oikeus yrittää edistää palkkavaatimuksiaan vaikka lakolla. Kokonaan toinen asia on, onko se viisasta. Lyhyenkään lakon menetyksiä ei hevin saada ulosmitatuksi ylimääräisinä palkankorotuksina. Vuonna 1995 hoitajien neljän viikon lakko tuotti vain prosenttiyksikön enemmän kuin mitä liitot olisivat saaneet neuvottelemalla. Se kannattaa pitää mielessä.