Suomella on takanaan historiallisen alhaisen kasvun kausi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana BKT:n reaalinen vuosikasvu on jäänyt keskimäärin alle puolen prosentin.
Etenkin finanssikriisin jälkeen Suomessa on ollut huomattavan vaikeaa päästä uudestaan kiinni hyvään kasvuvauhtiin. Viime vuosina olemme jääneet myös muun Euroopan vauhdista selvästi jälkeen.
Onneksi nyt talouden tunnelmissa on tapahtunut jotain positiivista. Luottamus talouteen on parantunut viimeisen vuoden aikana selvästi. Tällä hetkellä sekä kotitalouksien että teollisuuden luottamus Suomen talouteen ovat korkeimmalla tasolla viiteen vuoteen. Kotitalouksien luottamus omaan talouteen on erityisen vahvaa.
Myös eri puolelta Suomea tulee luottamusta lisääviä uutisia. Lapissa matkailu elää erittäin vahvaa nousukautta. Länsirannikolla ja Turussa Mayer, Valmet Automotive ja muut yritykset luovat uusia työpaikkoja. Helsinki on puolestaan yksi iso rakennustyömaa. Oulusta puolestaan on tullut uudestaan Suomen vahvin uusien yritysten ponnahduslauta.
Tärkeä muutos on ollut myös realismin löytyminen kasvu-odotuksiin. Hyväksi uutiseksi riittää aikaisempaa alhaisempi kasvu. Nyt olemme tyytyväisiä, jos kasvu ylittää 1,5 prosenttia. Ennen finanssikriisiä kasvun olisi pitänyt olla vähintäänkin kolme prosenttia, jotta sitä olisi kehuttu.
Kasvuodotusten maltillistuminen on tapahtunut yleisemminkin Euroopassa. Esimerkiksi euroalueen kasvunäkymiä pidetään hyvinä tälle vuodelle. Tähän riittää ennustettu 1,5 -2 prosentin kasvu.
Miksi meidän pitäisi olla tyytyväisiä noin 1,5 prosentin kasvuun? Tämä liittyy pitkän aikavälin kasvupotentiaaliin. Pitkän aikavälin kasvussa on kaksi tekijää: työvoima ja tämän työvoiman tuottavuus. Näistä ensimmäisessä tekijässä on tapahtunut iso muutos, ja toisessa kehitys on muutoin ollut vaisua kaikkialla länsimaissa.
Suomessa tapahtui viime vuonna historiallinen käänne. Ensimmäistä kertaa itsenäisen Suomen historiassa maassa kuoli enemmän ihmisiä kuin syntyi rauhan oloissa. Tosin väestö pysyi kasvussa maahanmuuton ansiota.
Väestön vanheneminen alkaa konkretisoitua, kun tästä eteenpäin työvoiman ei odoteta kasvavan. Tämä rajoittaa BKT-kasvumahdollisuuksia, koska nyt kaiken kasvun pitää pitkällä tähtäimellä tulla työn tuottavuuden kautta. Tässä suhteessa olemme Japanin tiellä. Karkeasti laskien kasvaisimme nyt noin 2,5 -3 prosentin kasvuvauhdilla, jos ikärakenteemme olisi sama kuin aikaisempina vuosikymmenillä 1960-luvun jälkeen.
Suomi kärsii edelleen korkeasta työttömyydestä. Työvoiman tarjonnan heikko kehitys tarkoittaa sitä, että työttömyys voi laskea aikaisempaa alhaisemmalla kasvulla.
Noin yhden prosentin kasvu riittäisi alentamaan lievästi työttömyysastetta. Siinä mielessä 1,5 -2 prosentin kasvu on aidosti hyvä uutinen.
Hankalampi asia on hyvinvointivaltiomme rahoitus. Julkisen sektorin alijäämä ei supistu riittävästi nykyisellä kasvulla. Toki helpoin tapa parantaa alijäämiä oli työttömyysasteen lasku ja työllisyysasteen nousu.
Toinen pitkän tähtäimen tekijä on työn tuottavuus. Jos työvoiman kasvun loppumisen syyt tiedetään, työn tuottavuuden kehitystä on ollut selvästi vaikeampi aukottomasti analysoida. Tällä hetkellä kaikissa länsimaissa työn tuottavuuden kasvuvauhti on huomattavan alhaista.
Julkisuudessa käydään aktiivista keskustelua robottien ja automatiikan uhkaavasta vaikutuksesta työpaikkoihin. Tilastotietojen valossa riski on kuitenkin tällä hetkellä toisin päin. Jostain syystä teollisuusmaissa investointien, tutkimustoiminnan ja teknologisen kehityksen vaikutus kasvuun on vaimentunut historiallisen alhaiselle tasolla. Lukujen valossa robotit ovat myöhässä ja niitä näyttää olevan liian vähän.
Suomessa lasi on kuitenkin tällä hetkellä puolityhjä. Tilastojen mukaan olemme jääneet tuottavuudessa kärjen vauhdista viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Tämä tavallaan helpottaa Suomen tehtävää. Meidän ei tarvitse puskea koko länsimaiden tuottavuuskehitystä vauhtiin, vaan riittää, että saamme kiinni parhaita maita.
Joidenkin mittareiden mukaan olemme noin neljänneksen jäljessä tuottavuudessa Yhdysvaltoja. Jo tämän eron puolittamisessa riittää helposti tehtävää seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Välitavoitteeksi voidaan ottaa Ruotsin elintason ja tuottavuustason saavuttaminen.
Kaiken kaikkiaan nyt kannattaa nauttia täysin rinnoin nykyisestä talouskasvusta. Nopeampaan, entisaikojen kaltaiseen kasvuun tarvitaan lisää työvoimaa tai tuottavuutta.
Käytännössä meidän pitää hankkia Suomeen enemmän käsiä töitä tekemään ja/tai kiirehtiä laajasti tuottavuutta parantavia toimenpiteitä, esimerkiksi hankkimalla enemmän robotteja.
Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.