Jos pörssiromahduksia pystyisi ennustamaan vain vuosilukuja katselemalla, olisi helppoa väittää seuraavan syöksyn olevan aivan nurkan takana. Vuosikymmenten taitekohtien ympärillä nimittäin on ollut tapana rytistä.
Kotikutoinen pankkikriisi ja suurta inhimillistä kärsimystä Suomessa aiheuttanut lama 1990-luvun alussa veivät Helsingin pörssin yhtiöiden arvosta liki 70 prosenttia 80-luvun lopun kasinotalousvuosien huippulukemista.
Vuosituhannen vaihteessa ihmiset jonottivat räntäsateessa päästäkseen sijoittamaan säästöjään teknologiaosakkeisiin. Suomen historiassa ainutlaatuisen pörssinousun päätteeksi kupla poksahti kuin shamppanjapullon korkki it-yrityksen kesäbileissä.
Kymmenen vuotta sitten maailman finanssisektori menetti luottamuksen itseensä, kun amerikkalaispankit olivat ensin keksineet paketoida roskalainansa luottoriskeineen kauniisiin kääreisiin ja pukata ne markkinoille uskottavina sijoitustuotteina.
Finanssikriisi leikkasi Suomen bruttokansantuotteesta noin kahdeksan prosenttia ja Helsingin pörssin yleisindeksi otti pohjakosketuksen maaliskuussa 2009. Suomessa finanssikriisin vaikutukset kurottiin kiinni vasta viime vuonna.
Mutta kuten sijoitusesitteissäkin todetaan, menneisyys ei ole tae tulevaisuuden tuotoista – tai tässä tapauksessa romahduksista.
Viime viikolla Helsingin pörssin yleisindeksi saavutti alimman pisteluvun puoleentoista vuoteen. Pitkällä aikavälillä katsottuna nyt nähty korjausliike ei ole mikään romahdus vaan ennemminkin osakemarkkinoille tyypillinen risahdus. Se ei vertaudu aiemmin mainittuihin kriiseihin, jotka näkyivät selvästi myös reaalitaloudessa.
Pörssi on reaalitalouden hieman holtiton serkku, joka ennakoi nopeasti ja ylireagoi herkästi. Nyt näyttää siltä, että meneillään oleva noususuhdanne joutuu haukkomaan happea pörssimaailmassa, vaikka yritysten tuloksissa ja reaalitaloudessa näyttäisi vielä olevan paukkuja jäljellä.
Monilla suhdanneherkkien toimialojen yhtiöillä osakekurssin suunta on tosin ollut kohti kaakkoa pitkin vuotta. Esimerkiksi pörssiin vajaa kolme vuotta sitten listautunut pohjoissuomalainen rakennusyhtiö Lehto korjasi keskiviikkona jo toisen kerran näkymiään alaspäin lyhyen ajan sisällä. Viimeisen puolen vuoden aikana Lehdon markkina-arvosta on sulanut yli puolet pois.
Rakennusyhtiöt YIT ja SRV puolestaan totesivat molemmat omissa katsauksissaan kiivaimman asuntobuumin olevan ohi Suomessa.
Rauhattomuutta pörssissä lisää maailmantalouden epävarmuus. Kylpyammeessa ei voi olla toisessa päässä kuumaa ja toisessa päässä kylmää vettä, kuten sijoittajaguru Warren Buffet on joskus kuvannut taloushuolien tasaista jakautumista.
Nyt yhteistä kylpyvettä viilentävät muun muassa suurvaltojen välillä leijuva kauppasodan henki, koronnousu Yhdysvalloissa ja valmiiksi korviaan myöten veloissa oleva Italia, joka näyttää keskisormea EU:n talouskurille sorvaamalla vahvasti alijäämäistä budjettia. Brexitkään ei ole vielä taputeltu juttu.
Matalan korkotason vuoksi liikkeellä on kuitenkin luonnottoman paljon löysää rahaa, joka hakee tapojensa mukaan tuottoa.
Markkinoilla on jo pitkään veikkailtu osakemarkkinoiden käännettä. Pelko ja ahneus käyvät nyt kovaa kamppailua pörssin hakiessa suuntaa. Valitettavasti tulevaisuutta ei näe numeroita tuijottamalla, koska psykologia ja politiikka sotkevat muuten niin selkeän pelin.