Raha-automaattiyhdistys on tämän vuoden aikana kiristänyt palveluasumissektorin hankkeiden avustusehtoja. Uusi tiukempi linja vähentää esimerkiksi vanhainkotien, vanhusten asumispalveluiden ja kotipalveluiden saamaa tukea. Rahahanat väännetään ensi vuonna vieläkin tiukemmalle. RAY:n hallitus päätti helmikuussa tiukentaa periaatteita, koska alalle on syntynyt viime vuosien aikana yksityinen, yritysmuotoinen palvelutarjonta.
Laki raha-automaattiavustuksista kieltää avustuksen myöntämisen kohteisiin, joissa ne voisivat lisätä kilpailua ja vääristää markkinoiden toimimista. Lisäksi hankintalaki edellyttää kuntien kilpailuttavan palvelujen ostamisen, minkä vuoksi RAY voi avustaa ainoastaan sellaisia palvelujen tuottamishankkeita, jotka kunta on hankintalain mukaisesti kilpailuttanut.
RAY:n toimitusjohtaja Markku Ruohosen mukaan vakiintuneen palvelutuotannon tukeminen vähenee koko ajan yleisemmälläkin tasolla. Kun se on kuntien lakisääteinen velvollisuus, niin oikeastaan ei ole perusteita sille, että sitä subventoitaisiin toisesta rahoituslähteestä.
Ruohonen huomauttaa, ettei RAY:n varat edes riittäisi paikkaamaan tilannetta, jos kunnat löisivät laimin lain velvoitteen. Meillä on käytettävissä järjestöjen avustamiseen noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Kunnat käyttävät sosiaali- ja terveystoimeen noin 12 miljardia euroa.
Iso potti uusiin kohteisiin
Toimitusjohtaja Markku Ruohonen korostaa, ettei kyse ole ehdottomasta kiellosta. Aina täytyy ottaa huomioon myös olosuhteet, hän muotoilee. Asiaa pitää katsoa myös asiakkaiden näkökulmasta, ettei mielivaltaisesti lopeteta avustamista tilanteessa, missä muita palveluja ei ole.
Jatkossa RAY avustaa erityisen tuen tarpeessa olevien väestöryhmien itsenäisen, liikuntaesteettömän ja turvallisen asumisen ratkaisuja. Erityisen tuen tarpeessa oleviksi väestöryhmiksi RAY katsoo huonokuntoisten vanhusten lisäksi esimerkiksi eri tavoin vammaiset tai pitkäaikaissairaat, mielenterveyskuntoutujat ja päihdeongelmaiset.
Ehtona palveluasumisen avustamiselle on kuitenkin, että erityispalveluille on selkeä tarve paikkakunnalla ja että avustuskohde on paikkakunnalla tarjouspyyntömenettelyn kautta todettu kilpailuneutraaliksi. Ruohonen arvioi, että uusien periaatteiden vuoksi palveluasumisen tukemisesta vapautuu muutamassa vuodessa 20—30 miljoonaa euroa muihin kohteisiin.
Säädöstasoisia muutoksia rahanjakoperusteisiin ei tällä hetkellä ole tekeillä, mutta painopisteissä tulee heijastumaan yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset. Esimerkkinä Ruohonen mainitsee Suomen kansainvälistymisen.
Maahanmuuttajilla on samoja ongelmia kuin suomalaisilla ja lisäksi he ovat vieraassa kulttuurissa. Tällaiset asiat näkyvät myös meillä ja ne pitää pitää ottaa huomioon.