Ra­vit­se­mus­tie­teen pro­fes­so­ri pitää suurta osaa net­ti­val­men­nuk­sis­ta puos­ka­roin­ti­na

Alun perin Mikael Fogelholmista piti tulla mikrobiologi, mutta hän anoi yliopistossa pääaineen vaihtoa innostuttuaan ravitsemustieteestä. Hän sanookin olevansa esimerkki siitä, että lukiolaisena voi olla vaikeaa tietää mitä ammatillisesti haluaa.

Kuva: Jussi Nukari

Lähes kaikki ovat törmänneet nettivalmennusten tai personal trainer -palveluiden mainoksiin, joissa luvataan terveempää ruokavaliota ja painonpudotusta. Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm pitää suurta osaa näistä palveluista puoskarointina.

– Se on yhtä järkevää kuin minä antamassa lainopillisia neuvoja vaikka avioehdon laatimisesta. Nämä ihmiset tekevät omaa bisnestään, eikä laki puutu siihen, koska kyseessä ei ole sairaiden ihmisten hoito. Minusta se on moraalisesti arveluttavaa, Fogelholm sanoo.

Hän uskoo valmennustulosten houkuttelevan esitystavan osin selittävän niiden suosiota.

– Ravitsemustutkijat sanovat, että tämä asia todennäköisesti tapahtuu tai näin käy keskimääräisesti, kun teet näin. Kuulostaahan se paremmalta, kun joku sanoo, että tuhannelle asiakkaalleni on käynyt näin kahdeksassa viikossa, kun he ovat tehneet näin.

Fogelholmin mukaan osassa valmennuksista ravitsemusohjeet ovat ”aivan poskellaan”.

– Haluamme, että hammaslääkärillä on koulutus ja että autohuollossa on koulutettu mekaanikko, joten en ymmärrä ihmisten leväperäistä suhtautumista vaikka ravitsemusneuvontaan, jossa kuka tahansa käy neuvojaksi.

Ravitsemusasioissa Fogelholm kehottaa kääntymään laillistetun ravitsemusterapeutin puoleen. Muuten kuin sairauden hoitoon ravitsemusasioita voi kysyä myös muulta yliopistokoulutetulta ravitsemustieteilijältä.

– En ole varma, ovatko ravitsemusasiat niin monimutkaisia, että terveiden ihmisten tarvitsisi hirveästi hakea apua niihin. Terveellinen ruokavalio on helppo toteuttaa, koska siinä on paljon joustovaraa. Hyvän ravitsemuksen lähtökohta on se, että syö paljon vihanneksia, hedelmiä, kalaa, öljyjä ja täysjyväviljaa.

Fogelholm allekirjoittaa väitteen siitä, että nykyään tutkijoiden tietämystä ja tieteellistä tutkimusta kyseenalaistetaan.

– Sosiaalisessa mediassa on joukko äänekkäitä ihmisiä, jotka viis veisaavat tieteellisestä tutkimuksesta ja ovat sitä mieltä, että esimerkiksi heidän ihailemansa ihmisen mielipide riittää. Tai jos minulla on eri mielipide kuin jollain henkilöllä, minua pidetään korruptoituneena.

– Poliitikkojen kyky muuttaa mielipidettään ja ajatuksiaan tutkimustiedon perusteella ei ole kauhean vahva. Tutkijoita kuunnellaan innokkaasti niin kauan kuin ollaan samaa mieltä.

60 vuotta täyttävä Fogelholm syö pääasiassa terveellisesti, muttei kieltäydy herkuista.

– Olen tunnettu jäätelön ystävä. Ei varmaan mene päivää ilman jäätelöä. Syön jonkin verran karkkia, mutten joka päivä. Juon olutta ja viiniä, ja tykkään myös viskistä. En ole mikään lasiinsylkijä.

– Ehdottomin juttuni ruokavaliossa on kasvispainotteisuus. Lihankäyttöni on lähes nollassa. En kuitenkaan rakenna ruokavaliotani mustavalkoiseksi, sillä syön myös ruokaa, jota kukaan ei voi sanoa terveelliseksi.

Liikunta on iso osa Fogelholmin elämää. Maastopyöräily- ja pyöräsuunnistusharrastukset vievät viikosta kymmenen tuntia, ja hän myös kilpailee molemmissa lajeissa. Harjoitteluun löytyy aikaa, vaikka työmäärä on suuri.

– Minulle on sanottu, että työnteolle jäisi enemmän aikaa, jos harjoittelisin vähemmän. En aio käyttää esimerkiksi viittä lisätuntia työntekoon, vaan tarvitsen liikuntaa vastapainoksi henkisesti kuormittavalle työlle.

Nykyisiä ravitsemussuosituksia 2014 laatimassa ollut Fogelholm arvioi, että suosituksiin tehdään korkeintaan pientä hienosäätöä, kun niitä tarkastellaan seuraavan kerran.

– Minusta monet suositusten kannanotoista ovat hyvin moderneja. Niitä on viimeksi uusittu rohkeasti. Olemme olleet yhtenä maailman edelläkävijöistä huomioimassa ruuan ympäristövaikutuksia virallisissa suosituksissa. On vaikeaa niellä kritiikkiä, jonka mukaan suosituksemme olisivat vanhanaikaiset.

Fogelholm arvioi, että seuraavan kerran suosituksia laadittaessa pöydälle voisi vaikka nostaa muun muassa hiilihydraattien saannin alarajan laskemisen 40 prosenttiin päivän energiansaannista ja proteiinin ylärajan noston neljännekseen päivän energiansaannista.