Iäkkäiden ihmisten ruokailussa kilvoitellaan sen kanssa, että vanhukset pitäisi saada syömään, eli ruuan pitäisi olla hyvää ja heille maistuvaa, mutta toisaalta sen pitäisi täyttää tietyt ravitsemuskriteerit. Tämä on Oulun Aterian markkinointipäällikkö Kirsi Kumpuvaara-Virkkalan mukaan haasteellinen yhtälö.
Kun vielä lisätään yhtälöön kuopiolaistutkimuksen alustavat tulokset siitä, että 37 prosenttia vanhuksista kärsii aliravitsemuksesta tai sen riskistä, ongelma on ilmeinen.
"Jos puhutaan esimerkiksi vanhuksista, jotka ovat eläneet pitkän elämän ei niin ravitsemuksellisten oppien mukaan, onko ruuan ravitsemuksellisella puolella sitten niin väliä?" Kumpuvaara-Virkkala pohtii.
Iäkkäiden ihmisten mieliruuissa eivät ravitsemusarvot ole tämän päivän suositusten mukaisia. Kumpuvaara-Virkkala kuitenkin korostaa, että muutkin aikuiset laittavat ruokaa omien mieltymystensä mukaan. Hänen mielestään vanhuksilla tulisi olla oikeus päättää syömästään ruuasta.
"Jos vähäinen syöminen rajoittaa terveyttä siksi, ettei se maistu, on parempi syödä vaikka sitä läskisoosia. Perusruuan olisi tärkeää olla maistuvaa. Tietyistä suosituksista voi vaikka joustaa, kun tärkeintä on kuitenkin se, että ruokaa tulisi syödyksi", Hyvän hoidon strategia -tutkimuksessa mukana ollut tutkija, ravitsemusterapeutti Anne Tuovinen Kuopion yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitoksesta toteaa.
Ikäihmisten aliravitsemus on Kirsi Kumpuvaara-Virkkalan mielestä vakava asia, johon pitäisi puuttua.
"Kun kotiin kuljetetaan vanhuksille ruokaa, kukaan ei valvo, minkä verran he todellisuudessa syövät. Ymmärrän hyvin, että jos ruoka on rakennemuunneltua, se ei näytä houkuttelevalta eikä se maistukaan kauhean hyvältä", hän harmittelee.
Anne Tuovinen kertoo, että jotkut ajattelevat säästävänsä helposti rahaa ruuan kustannuksella.
"Kotipalvelu on hyvä asia, mutta haastattelujen pohjalta on käynyt ilmi, että ruokaa kyllä tilataan mutta aika harvoin. Annokset jaetaan useille päiville, ja niistä tulee liian pieniä. Omaisten pitäisi tarttua asiaan ja ymmärtää, että ruokaa tarvitaan aika paljon", Tuovinen huomauttaa.
Kumpuvaara-Virkkala muistuttaa, että vanhojen ihmisten maha täyttyy helposti ja syödyn ruuan määrä jää usein hyvin vähäiseksi.
"Jos vanhusta syötetään hoitolaitoksessa eikä ruoka heti maistu, jätetään syöttäminen usein kesken, kun hoitohenkilökunnalla on jatkuva kiire", Kumpuvaara-Virkkala miettii.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta laatii ravitsemussuositukset, jotka on tehty nuorelle ja aikuisväestölle.
Ikäihmisten suositukset ovat ravitsemusterapeutti Anne Tuovisen mukaan melkein samat kuin nuorempienkin. Ruokapalvelukeskukset sitten noudattavat näitä suosituksia.
"Ei suosituksissa varmaan ole mitään vikaa. Nehän annetaan ravintoainetasolla. Missään suosituksissa ei sanota, että jotain ruokaa ei saisi vanhuksille tarjota tai että vanhuksen ruoka-annoksen pitäisi näyttää sellaiselta tai tällaiselta", neuvotteleva virkamies Kaija Hasunen sosiaali- ja terveysministeriöstä toteaa.
Hänen mielestään kysymys on ennen kaikkea osaamisesta, ajankäytöstä ja hoitotilanteesta.
"Meidän ei pitäisi päättää asioita ikäihmisten puolesta vaan ottaa heidät mukaan keskusteluun. Raha ei saisi olla ainoa määräävä tekijä", Kirsi Kumpuvaara-Virkkala teroittaa.