Pääkirjoitus

Ravistelua valtiontaloudesta – Rinteen hallitus sai kansainvälisiltä arvioitsijoilta myös ohjeita, joihin se ei taida tarttua

Sekä EU:n komissio että Kansainvälinen valuuttarahasto IMF antoivat Suomelle muistutuksen valtiontalouden kehityksestä.

Antti Rinteen hallituksella on edessään ankara työllisyysurakka.
Antti Rinteen hallituksella on edessään ankara työllisyysurakka.
Kuva: Joel Maisalmi

Sekä EU:n komissio että Kansainvälinen valuuttarahasto IMF antoivat Suomelle muistutuksen valtiontalouden kehityksestä.

Suomi ei tarvo suossa, mutta kovalla maalla pysyminen vaatii purevampaa talous- ja työllisyyspolitiikkaa.

Viime viikolla Antti Rinteen (sd.) hallitus sai valtion taloudenpitoon liittyviä terveisiä kahdeltakin ulkopuoliselta arvioijalta, ensin Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä ja heti perään EU:n komissiolta.

Muistutukset eivät tulleet siksi, että Suomi kulkisi nyt kohti kriisiä. Kyseessä olivat kummankin tahon rutiineihin kuuluvat raportit, joita tiedettiin odottaa.

Joka tapauksessa arvioihin kannattaa suhtautua vakavasti. Näin jo siksi, että kumpikin taho löysi huolenaiheita talouden kuvasta.

EU:n komission silmissä Suomi ei ole jäsenmaiden parasta ryhmää muttei holtittomintakaan. Brysselin viestissä nähdään riskinä se, että hallituksen ensi vuotta koskevat taloussuunnitelmat eivät osu yksiin EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen kanssa. Sopimuksella on tarkoitus pitää jäsenmaiden julkinen talous tasapainossa ja julkisen velan määrä hallinnassa.

Hallituskin allekirjoittaa tasapainotavoitteen, mutta tavoitevuotena on 2023. Juha Sipilän (kesk.) hallitus halusi lopettaa velaksi elämisen jo kaksi vuotta aiemmin.

Julkisen velan kohdalla Suomi oikeastaan on jo puhdistanut kilpensä. Velan BKT-osuus väännettiin EU:n suositusten mukaiseksi jo viime hallituskaudella.

Kansainvälinen valuuttarahasto antaa Rinteen hallitukselle myös kiitosta. Hallituksen tavoitteet kohdistuvat IMF:n mielestä tärkeisiin asioihin, ja elvyttävää otetta ensi vuonna pidetään kasvun kannalta hyvänä linjauksena.

IMF:n huolenaiheet liittyvät kuitenkin siihen, mitä on edessä myöhemmin. Valuuttarahasto epäilee, ettei valtion velanoton kasvu pääty vuonna 2023.

IMF noteeraa hallituksen tavoitteen panna talous kestävään kuntoon työllisyyttä kohentamalla, mutta vaikuttaa siltä, ettei se ole vakuuttunut tähän asti esitetyistä keinoista. Niinpä valuuttarahaston asiantuntijat tekevät omia esityksiään – ja astuvat poliittisesti herkälle alueelle.

Hallitus voisi valuuttarahaston asiantuntijoiden mielestä tarkastella vanhempainvapaan ja kotihoidon tukia, jotka saattavat ohjata naisia jäämään kotiin, sekä kannustinloukkuja, jotka jarruttavat työttömillä työn vastaanottoa.

Sekä kotihoidontukeen puuttuminen että työttömien patistelu töihin talouskepillä herättävät intohimoja Rinteen hallituksen sisällä eikä ole todennäköistä, että kumpaankaan keinoon tartutaan.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) kommentoi IMF:n ja EU-komission näkemyksiä varsin myötäsukaisesti. Hänen mukaansa talouden kulmakiviä ovat budjettitasapaino, sote-uudistuksen toteutus ja työllisyysasteen nosto 75 prosenttiin.

Etenkin viimeksi mainitusta vallitsee liikuttava yksimielisyys. Nyt mennään kuitenkin 72 ja 73 prosentin välimaastossa, ja suhdannenäkymä on sumea.

Hallituksen työllisyystoimet ovat olleet lähinnä narulla työntämistä. Isoja työllisyyspäätöksiä on luvattu vasta ensi vuoden syyspuolella. Ei järin ripeää toimintaa.