Lisätty kuitua, auttaa ruoansulatukseen, sisältää vitamiineja. Elintarvikepakkaukset vilisevät erilaisia merkintöjä tuotteiden terveellisyydestä ja muista ominaisuuksista. Auttaako tämä kuluttajaa tekemään valintoja vai hämmentääkö vain?
"Kieltämättä tämä on haastavaa kuluttajan kannalta", Sydänliiton kehittämispäällikkö
Marjaana Lahti-Koski myöntää.
Selvyyttä pakkausmerkintöihin haetaan eurooppalaisella tasolla. EU:ssa ollaan valmistelemassa lisäystä asetukseen, joka koskee elintarvikkeiden ravitsemus- ja terveysväitteitä.
Jatkossa ei saisi enää esitellä tuotteen positiivisia vaikutuksia, jos tuotteessa on paljon jotakin haitallista ainetta kuten suolaa tai sokeria.
Ravintoarvot esille
kaikkiin tuotteisiin
Terveysväitteiden lisäksi tänä keväänä EU:n ympäristövaliokunnassa ja myös Euroopan parlamentissa valmistellaan elintarvikkeiden merkintöjä koskevaa asetusta. Asetusehdotuksessa vaaditaan ilmoittamaan elintarvikepakkauksessa proteiinin, rasvan, tyydyttyneiden rasvahappojen, hiilihydraattien ja suolan natriumin määrät sataa grammaa tai sataa millilitraa kohti. Monista yksityiskohdista on kuitenkin vielä kiistaa.
Komissio haluaisi pakkauksen etupuolelle ravintoainemerkinnät. Hanketta ympäristövaliokunnassa esittelevä saksalainen kristillisdemokraattien europarlamentaarikko Renate Sommer tyytyisi pelkän energiamäärän ilmoittamiseen etualalla.
On ehdotettu muunlaisiakin merkintöjä esimerkiksi liikennevaloja, joilla kuluttaja näkisi nopeasti tuotteen terveellisyyden punaisesta, keltaisesta tai vihreästä värikoodista.
Isossa-Britanniassa vapaaehtoisesti käytössä oleva liikennevalomerkki on suunniteltu valmisruokia varten. Eineksissä se toimiikin hyvin. Jos värikoodeilla merkittäisiin kaikki elintarvikkeet, lopputulos voisi olla harhaanjohtava. "Terveellisyysvertailua pitäisi pystyä tekemään merkintöjen perusteella omassa tuoteryhmässä", erikoistutkija Liisa Valsta terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta selvittää.
Esimerkiksi rypsiöljy, margariini ja voi saisivat kaikki punaisen merkin niiden rasvapitoisuuden vuoksi.
Suomessakin käytössä oleva viitteellinen päiväsaanti eli GDA-merkintä kertoo, minkä verran annos sisältää energiaa. Ongelmana on, ettei annoskokoa ole vakioitu. "Annoskokoa muuttamalla voi periaatteessa saada minkälaisia tahansa GDA-lukuja", Valsta sanoo.
Merkinnöistä tietoa
valintojen tueksi
Yhtenä asetuksen tavoitteena on edistää terveellistä ruokavaliota osana Euroopan unionin lihavuuden vastaista strategiaa. Erilaisten merkintöjen vaikutusta ihmisten ostopäätöksiin ei kuitenkaan ole tutkittu. Esimerkiksi suomalainen sydänmerkki tunnetaan hyvin. Se kertoo, että tuotteessa on omassa tuoteryhmässään vähemmän rasvaa ja suolaa sekä joidenkin tuotteiden kohdalla myös esimerkiksi sokeria.
"Tutkimusten mukaan noin puolet käyttää sydänmerkkiä ostopäätöksensä tukena", Sydänliiton Marjaana Lahti-Koski tietää.
Lahti-Kosken mielestä ravintosisällön selkeä merkitseminen yhteen paikkaan pitäisi olla pakollista. Hän muistuttaa, että ihmisellä itsellään täytyy silti olla taju ruokavalion kokonaisuudesta.
"Eihän esimerkiksi sydänmerkkituotteitakaan pidä syödä määrättömästi. Perusasiat eivät saisi unohtua. Kaupan hedelmä- ja vihannesosastolla kannattaa viettää aikaa."
