Ra­vin­to­lat saavat 123 mil­joo­naa euroa – 350 mil­joo­naa vaa­ti­neen MaRan mukaan korvaus ei riitä ja jär­jes­tö ar­vos­te­lee tukea epä­oi­keu­den­mu­kai­se­na monen ra­vin­to­lan yri­tys­ryp­päil­le

Tukimalli on kaksiosainen. Tuesta 40 miljoonaa euroa on työllistämiseen ja 83 miljoonaa euroa kustannusmenetysten hyvittämiseen.

Työministeri Tuula Haataisen (sd.) mukaan hallitus antaa esityksensä ravintoloiden tuesta eduskunnalle torstaina tai perjantaina.
Työministeri Tuula Haataisen (sd.) mukaan hallitus antaa esityksensä ravintoloiden tuesta eduskunnalle torstaina tai perjantaina.
Kuva: Heikki Saukkomaa

Tukimalli on kaksiosainen. Tuesta 40 miljoonaa euroa on työllistämiseen ja 83 miljoonaa euroa kustannusmenetysten hyvittämiseen.

Hallitus tukee koronakriisistä pahasti kärsineitä ravintoloita 123 miljoonalla eurolla. Työministeri Tuula Haatainen (sd.) kertoi keskiviikkona tiedotustilaisuudessa, että tukimalli on kaksiosainen. Tuesta 40 miljoonaa euroa myönnetään työllistämiseen.

– Suurin osa ravintolatyöntekijöistä on ollut lomautettuina. Nyt pitää varmistaa se, että yrityksillä on kyky työllistää, kun toiminta käynnistyy uudelleen.

Tuki on 1000 euroa työntekijää kohti ja tukea voidaan myöntää yritykselle enimmillään 800 henkilöstä. Yritys voi saada tukea enimmillään siitä määrästä kokoaikaisia työntekijöitä, kun ravintolassa oli töissä ennen kriisiä. Jos ravintolayritys on jo aiemmin saanut yritystukia, ne voivat vaikuttaa tuen määrään.

Haataisen mukaan edellytyksenä tuelle on, että yrityksen maksama palkkasumma työntekijälle rajoituksen päättymisen jälkeen kolmen kuukauden ajalta on vähintään 2 500 euroa. Tukea pitää hakea ja sen myöntää Ely-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus KEHA-keskus.

40 miljoonan euron tuki on arvioitu 40 000 työllisen mukaan.

Ehtona tuelle on, että ravintola on maksanut veronsa

Tukimallin toinen osa, 83 miljoonaa euroa, hyvittää kustannusmenetykset, kun ravintolat suljettiin hallituksen päätöksellä 4. huhtikuuta alkaen. Eduskunta edellytti hyväksyessään rajoitukset, että ravintolat saavat hyvityksen menetyksistä.

Tätä tukea ravintoloiden ei tarvitse pääosin erikseen hakea, vaan se maksetaan joukkomaksatuksena yrityskohtaisten arvonlisäverotietojen mukaan. Joukkomaksatus suoritetaan kahdessa osassa ja ensimmäinen erä maksetaan mahdollisimman nopeasti.

Hyvityksen määrään vaikuttaa Haataisen mukaan suoraan se, paljon ravintolan myynti on huhtikuussa laskenut verrattuna tammi–helmikuun keskimääräiseen myyntiin. Myynnin muutoksesta valtio korvaa ravintolalle 15 prosenttia. Niillä ravintolayrityksillä, joilla tammi–helmikuun keskimyynti ylitti miljoona euroa, hyvityksen määrä on miljoonan euron ylittävältä osalta viisi prosenttia.

Hyvitys voi enimmillään olla puoli miljoonaa euroa. Jos ravintola on jo aiemmin saanut tukea Business Finlandilta tai Ely-keskukselta, se vähennetään summasta.

Jos yritysryppäässä on monta ravintolaa, se saa tukea suhteessa vähemmän. Ehtona tuelle on myös se, että ravintola on maksanut veronsa.

Asiakkaita menettäneet henkilöstöravintolat eivät saa tukea

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan mukaan tuki ei riitä pelastamaan ravintoloita ja työpaikkoja. MaRa on vaatinut 350 miljoonan euron tukea ja se vaatii nyt eduskuntaa korottamaan hallituksen esittämää summaa. MaRan mukaan ravintoloiden myynti viime vuoden huhti–toukokuussa oli yli miljardi euroa. Hallituksen tukisumma on siitä 12 prosenttia.

MaRan mielestä hallituksen asettama leikkuri, joka vähentää korvauksia useita ravintoloita omistavilta yrityksiltä, on epäoikeudenmukainen. Järjestön mielestä on myös epäoikeudenmukaista, että henkilöstöravintolat eivät saa korvausta menetyksistään. Henkilöstöravintolat ovat saaneet olla auki, mutta niiden asiakasmäärä on vähentynyt etätöiden ja lomautusten takia. MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi vaatii, että eduskunta poistaa leikkurin ja myöntää tuen myös henkilöstöravintoloille.

Myös Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen arvioi, että monelle toimijalle tuki voi jäädä liian pieneksi, jotta yritys selviää koronakriisin yli.

Palvelualojen ammattiliiton PAMin puheenjohtajan Annika Rönni-Sällisen mukaan hallituksen on varauduttava siihen, että tuki ei välttämättä riitä, jos hakijoiden määrä ja kulut kasvavat arvioitua suuremmiksi.

Ravintola-ala

9 600 päätoimista yritystä.

Niiden liikevaihto on 4,6 miljardia euroa.

Kun mukaan lasketaan sivutoimiset yritykset, liikevaihto on 5,2 miljardia euroa.

Työllistävät työvoimatutkimuksen mukaan välittömästi noin 81 000 työntekijää ja välillisesti 36 000.

Ravintolat maksavat arvonlisä-, alkoholi- ja palkkaveroja noin 1,5 miljardia vuodessa.