Vaikka 90 prosenttia Suomessa käytettävästä lihasta on kotimaista, suomalaiset ravintolat eivät ole vielä kiiruhtaneet hakemaan Finfoodin Hyvää Suomesta -ravintolan ja -ateriantunnusta.
Tunnusta käyttää 65 ravintolaa. 28 näistä sijaitsee Mikkelissä, joka onkin lähtenyt kokonaisena kaupunkina kantamaan Joutsenlipun näköistä tunnusta. Ateriatunnuksia on käytössä neljä.
"Tunnus on uudempi tulokas. Se otettiin käyttöön vasta vuonna 2002. Lisäksi ravintolapuolella asiakkaiden käytös on erilaista kuin vähittäiskaupoissa", kertoo Finfoodin tuotemerkkipäällikkö Minna Ruoni-Mäkelä.
Suomessa on yhteensä 11 900 erilaista ravintolaa, kerrotaan Suomen hotelli- ja ravintolaliitto ry:stä. Anniskeluravintoloita, kahviloita ja henkilöstöravintoloita on yhteensä noin 9 000.
Maikkulan kartanon keittiöpäällikkö Jussi Alamommo tuskailee suomalaisen lihan hintaa ja epäilee siinä olevan yksi syy Hyvää Suomesta -tunnuksen vähäiselle käytölle.
"Esimerkiksi joissakin ravintoloissa poro on Ruotsista tuotua, koska se on kotimaista halvempaa", hän pahoittelee.
Maa- ja metsätalousministeriön tiedotuskeskuksen mukaan poronlihan tuotantoa ei tilastoida, mutta pari vuotta vanhan Kala- ja riistaraportin mukaan poronlihaa on tuotettu Suomessa vuosittain noin pari miljoonaa kiloa, ja noin 11-13 miljoonan euron edestä.
Minna Ruoni-Mäkelä ei suorilta ole Alamommon kanssa samaa mieltä. "Palautteesta päätellen monet kokevat, että läheltä tuotu ruoka käy halvemmaksi", hän sanoo.
Pakkaa on sekoittamassa vielä Joutsenmerkki, mihin pilottikokeiluun lähti maaliskuun alussa mukaan kymmenen ravintolaa. Joutsenmerkki-ravintoloissa painotetaan luomua, siivouskemikaaleja ja energiankäyttöä kun Hyvää Suomesta -tunnus edellyttää lihan, maidon ja munien sekä niistä valmistettujen tuotteiden sataprosenttista kotimaisuusastetta.
"Vaikea sanoa, lisääntyykö tunnuksen käyttö, kun tarjolla on kaksi eri merkkiä", lakimies Merja Söderström Hotelli- ja ravintolaliitosta sanoo.