Ravintolassa nautitun ruuan mukaan ostettavaa ruokaa korkeampi arvonlisävero turhauttaa alan yrittäjiä. Suomen hotelli- ja ravintolaliitto SHR ry on jo pitkään kampanjoinut ruuanmyynnin verokohtelun yhdenmukaistamiseksi, mutta laihoin tuloksin.
"Harmittaa. Mutta ei tässä voi kuin elää tehtyjen pelisääntöjen mukaan", Burger-In Oy:n eli pikaruokaketju Hesburgerin toimitusjohtaja Aarne Aho huokaa.
Harmissaan asiasta on myös oululaisen ravintola Nohadran yrittäjä Ibtisam Ishaya.
Elintarvikkeiden arvonlisävero on Suomessa 17 prosenttia. Verokantana se on vaikkapa hampurilaisella, jos sen ostaa pikaruokapaikasta mukaansa ja syö muualla kuin ravintolassa. Jos samaisen purilaisen haluaa nauttia sisätiloissa, nousee murkinan arvonlisävero viisi prosenttiyksikköä eli 22 prosenttiin.
Asiakkaalle hinta voi olla sama, syö hän sisällä tai vei hän ruuan mukanaan.
"Yrittäjälle tulee kuitenkin kalliimmaksi, jos asiakas syö sisällä", Aho ja Ishaya huomauttavat.
Tarvittaisiin direktiivimuutos
Ravintolaruuan eriskummalliselta tuntuva verokohtelu johtuu EU-direktiivistä.
"Verokannat on säädelty kuudennessa arvonlisäverodirektiivissä. Siellä on määritelty hyödykkeet eli tavarat ja palvelut, joihin voidaan soveltaa alennettua arvonlisäverokantaa. Alennettua verokantaa voidaan soveltaa elintarvikkeisiin, muttei ravintolapalveluihin", valtiovarainministeriön lainsäädäntöneuvos Tommi Parkkola selvittää.
Ravintolapalveluihin alennettua verokantaa voitaisiin soveltaa vasta direktiivin muutoksen jälkeen. Asia on ollut EU:ssa viereillä ainakin runsaat kaksi vuotta, ja sitä on käsitelty lukuisia kertoa talous- ja valtiovarainministereiden Ecofin-neuvostossa. Viimeksi asian käsittely jumiutui joulukuun alussa pidetyssä Ecofinissä.
Seuraavan kerran asia tulee esille ensi tiistain Ecofin-kokouksessa. "Ei tässä kovin suuria toiveita asian etenemisestä edelleenkään ole", myöntää SHR ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi.
Saksa haraa vastaan
Arvonlisäverokantojen muutos on hiertänyt EU:ssa pitkään, koska veroasioista päätettäessä vaaditaan kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyttä.
Direktiivimuutosta on vastustanut etenkin Saksa. Maan yleinen verokanta on 16 prosenttia. Muutoksen kannalla taas on ollut erityisesti Ranska - siellä ravintolapalveluiden arvonlisävero on 19,6 prosenttia.
"Saksa vastustaa asiaa periaatteellisista syistä. Saksassa ei haluta, että muut jäsenvaltiot lähtisivät alentamaan verokantojaan, koska se luo paineita alentaa veroja myös omassa maassa. Saksan talouden ei ole arvioitu kestävän tällaista", lainsäädäntöneuvos Parkkola taustoittaa.
Suomea huomattavasti alhaisempia arvonlisäverokantoja on esimerkiksi Luxemburgissa, Alankomaissa, Espanjassa ja Itävallassa.
Parkkolan mielestä on paha sanoa, olisivatko jotkut EU:n jäsenmaat osanneet neuvotella liittymissopimuksensa Suomea paremmin.
"Liittymisneuvotteluissa on mahdollista saada tiettyjä poikkeuksia. Poikkeuksia on myönnetty esimerkiksi silloin, jos maassa on sovellettu jossain palvelussa alennettua verokantaa ennen EU-jäsenyyttä. Suomen ravintolapalveluissa ei näin ollut, eikä siinä mielessä meillä ollut mahdollisuuksia poikkeuksia pyytääkään", Tommi Parkkola arvioi.