Uuden asetuksen mukaan ravintoloiden tulee kertoa käyttämänsä lihan alkuperämaa kirjallisesti. Monelle ravintolalle lihan alkuperän kertominen on myyntivaltti.
Oletko miettinyt ravintolassa käydessäsi onko tilaamasi pihvi kasvanut Suomessa vai esimerkiksi Brasiliassa?
Toukokuun alusta lähtien kuluttajalla ravintoloilla on ollut velvollisuus ilmoittaa tämä kirjallisesti. Maa- ja metsätalousministeriön uuden asetuksen tavoitteena on, että asiakas tietäisi hankkimansa annoksen lihan alkuperän ennen ostopäätöksen tekemistä, jotta tämä voi tehdä tietoisia valintoja.
Soittokierros kouralliseen Oulun keskusta-alueen ruokapaikkoja kertoo, että asetukseen on valmistauduttu hyvin, vaikka tammikuussa varmistunut uudistus tulikin nopealla aikataululla. Vaadittava ilmoitus on osassa paikkoja esillä tiskiltä löytyvässä kyltissä, joissain paikoissa ruokalistaan liitetyssä paperissa.
Lihan alkuperä ei ilmene suoraan Gastropub Toripolliisin lounaslistalta, mutta ravintolan menusta löytyy maininta ”kotimaista lihhaa”. Ravintoloitsija Marko Mustonen kertoo, että ravintola käyttää pääsääntöisesti Suomessa tuotettua lihaa.
Toripolliisissa lihan alkuperämaan ilmoittamisvelvollisuuteen on reagoitu pian vaihtuvan ruokalistan valmistelussa. Siihen on tulossa merkinnät lihan alkuperästä. Mustonen hankkii mielellään mahdollisimman lähellä tuotettua lihaa, joskin siitä ei voi aina olla täysin varma tukun toimitusten vuoksi.
– Jatkossa pyritään mahdollisimman hyvin tietämään myös miltä tilalta liha tulee. Eilen puhuimme tukun kanssa, että asiakas voisi saada jopa tietoon teurastetun eläimen nimen. Mutta kuka sen haluaa tietää, se voi olla myynnin kannalta jopa huonompi, ravintoloitsija naurahtaa.
Käsiin osuvasta ruokalistasta ei suoraan löydy tietoja lihan alkuperämaasta. Ravintola Pannun kassalla oleva työntekijä osaa kuitenkin kertoa, että ravintolan lihatuotteet ovat pääosin kotimaista ja EU:n ulkopuolelta tulevaa lihaa on käytetty yhdessä annoksessa.
Pannu-, Cantina- ja Puistola-ravintoloita pyörittävän Buca-Rest Oy:n toimitusjohtaja Sari-Helena Forsmanin mukaan ruokalistojen vaihto-operaatio on valtavan suuri prosessi. Pannussa kerrotaan toistaiseksi liitutauluilla merkityllä tiedolla, että ravintola käyttää pääsääntöisesti kotimaista lihaa ellei toisin ilmoiteta.
– Alkuperän ilmoittaminen ei ole meille haastavaa, käytämme pääsääntöisesti samoja tavarantoimittajia kuin ennenkin. Isoin muutos on, että alkuperämaa tulee kirjata lihatuotteessa viranomaisten vaatimalla tavalla, Forsman kertoo.
Forsmanin mielestä on erikoista, ettei lihajalosteiden ja kypsänä toimitettavien tuotteiden alkuperämaata tarvitse ilmoittaa lihan alkuperämaata.
Indian Cuisine -ravintolan ravintoloitsija Arindam Mallick kertoo saaneensa ainakin yhdeltä asiakkaalta palautetta siitä, että ravintola käyttää brasilialaista broileria.
– Pienille ravintoloille tämä asetus on vaikea, sillä ihmisillä on ennakkoluulo, että jos tuote ei ole suomalainen, niin se on huono, Mallick toteaa.
Suurin osa ravintolaruuan hinnasta koostuu lihasta. Mallickin mukaan enemmistö ihmisistä ei ole valmiita maksamaan enemmän ruuasta, vaikka se tuotettaisiin suomalaisista lihasta.
Myös Mallick ihmettelee miksei kypsennettyjä tai marinoituja jalosteita käyttävien ruokapaikkojen tarvitse ilmoittaa lihan alkuperää.
Brasilialaisen broilerin lisäksi Indian Cuisine ilmoittaa käyttävänsä uusiseelantilaista lampaanlihaa. Mallick kertoo, että käyttäisi suomalaista tuotetta, jos sen hinta ja saatavuus olisi tasaista.
– Suomalaisen lampaan toimitus ei ole pysyvää ja esimerkiksi 50 kilon tilauksen toimittaminen voi olla mahdotonta yhdellä viikolla.
Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö MaRa kritisoi tuoreeltaan, kun EU:n komissio hyväksyi Suomen asetusehdotuksen lihan alkuperän ilmoittamisesta. MaRa kertoi kannattavansa tavoitetta ilmoittaa lihan alkuperä, mutta vastustaa kirjallista ilmoittamista perustellen, että se lisää kohtuuttomasti ravintoloiden hallinnollista taakkaa.
Ravintola-alan etujärjestö tarttui uudessa asetuksessa erityisesti yhteen porsaanreikään. Ilmoitusvelvollisuus ei koske raaka-aineena käytettyjä raakaliha- tai lihavalmisteita.
– Tämä tarkoittaa, että monen suositun liharuoan kuten kebabin alkuperää ei tarvitse aina ilmoittaa. Asetuksen soveltamisala on niin suppea, että asetus ei kohtele ravintoloita tasapuolisesti, MaRan varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi moittii.
Aittoniemen mukaan ongelmana on se, että tieto alkuperästä kulkee elintarvikeketjussa heikosti. Moni ravintola joutuu käsityönä etsimään alkuperätiedon pakkauksista ja ilmoittamaan asian kuluttajille kirjallisesti.
– Kirjallisten ilmoitusten tekeminen vaatii ravintoloilta paljon lisätyötä. Jos alkuperän ilmoittamisessa olisi sallittu suullinen ilmoittaminen kuten allergeeneissä, ravintoloille aiheutuva lisätyö olisi ollut merkittävästi pienempi, Aittoniemi linjaa.
Asetus ravintoloiden alkuperämerkinnöistä on määräaikainen ja voimassa kaksi vuotta. Suomi on esittänyt, että alkuperämerkinnöistä tulisi säätää ensisijaisesti EU-lainsäädännössä.
Kaikkea ei tarvitse ilmoittaa
Ilmoitusvelvollisuus koskee naudan-, sian-, lampaan-, vuohen- ja siipikarjan lihaa, muttei riistan-, poron- ja hevosenlihaa.
Ravintolan tulee kertoa alkuperä pitää kertoa tuoreesta, jäähdytetystä ja jäädytetystä lihasta.
Ravintolan ei tarvitse ilmoittaa kypsänä toimitettuja tai enemmän kuin prosentin suolaa sisältäviä tuotteita.
Ravintola voi ilmoittaa tuotteen olevan EU:sta tai sen ulkopuolelta, jos alkuperämaata ei tiedetä.
Lähde: Ruokavirasto
