Syö voita!
Ei kun margariinia! Varo muroja - liikaa suolaa ja sokeria. Vältä keinotekoisia makeutusaineita, myrkyllisiä silakoita ja asetaldehydipitoisia jogurtteja.
Vaihda paahtoleipä makkaraan, jonka voit edelleen vaihtaa ruisleipään - vai olisiko sittenkin parempi syödä pelkkiä salaatinlehtiä? Niitä ei kai kukaan ole vielä kieltänyt.
Lenkkeile puoli tuntia joka päivä ja käy kuntosalilla pari kertaa viikossa. Huolehdi, että lapsesi liikkuvat kaksi tuntia päivässä. Nuku ainakin seitsemän tuntia yössä, mutta älä kuitenkaan yli kahdeksaa.
Tarkkaile luomiasi, rintojasi, virtsaamistiheyttäsi. Ota influenssarokotus, jos pelkäät sen sivuvaikutuksia vähemmän kuin influenssan jälkitauteja.
Kun noudatat ohjeita tarkasti, saatat ehkä elää pari vuotta pidempään kuin naapurisi, jos omistat hyvät geenit. Ainakin olet yrittänyt!
Terveystietoa tulee joka tuutista niin, että maallikko on ymmällään. Yksi tutkimus väittää suklaata, kahvia tai punaviiniä terveelliseksi, toinen epäterveelliseksi. D-vitamiiniakin pitäisi kuulemma syödä enemmän kuin suositukset sallivat.
Kuluttajan on vaikea sulattaa ristiriitaista tietoa. Tutkimuksia tehdään paljon, ja tuloksia löytyy joka lähtöön. Niitä pitäisi osata tulkita ja nähdä osana laajempaa kokonaisuutta.
Kuumaksi leimahtanut rasva- ja hiilihydraattikeskustelu on pakottanut monet miettimään valintojaan. Ennen opetettiin, ettei leipä lihota, vaan se, mitä pannaan leivän päälle. Nyt sanotaan, ettei leivän päällinen lihota, vaan itse leipä.
Juuri kun raavainkin suomalaisuros on pitkin hampain suostunut vaihtamaan voinsa kevyempään kasvilevitteeseen, mielipidevaikuttaja jyrähtää televisiossa, että se oli paha virhe.
Kuluttaja ärsyyntyy, kun alan asiantuntijoina esiintyvät ihmiset ovat eri mieltä oleellisista faktoista. Mistä enää tietää, keneen voi luottaa?
Vaikka järki sanoo, ettei kansanterveydestä vastuussa olevilla viranomaisilla ole voinut olla tarvetta huijata meitä kaikki nämä vuodet, kyynikon mieleen jää epäilys. Entä jos margariiniteollisuus on sittenkin päässyt vaikuttamaan käsitykseemme totuudesta?
Kesken Suomessa vellovan rasvakeskustelun meille kerrottiin uutinen Yhdysvalloista. Siellä kanta koviin rasvoihin tiukentuu entisestään, koska tutkimusnäyttö kovien rasvojen terveyshaitoista on vahva. Tyydyttyneen rasvan saanti aiotaankin rajata seitsemään prosenttiin kokonaisenergiasta. Suomessa suositeltu luku on kymmenen prosenttia.
Lisäksi Yhdysvalloissa suositellaan, että kova rasva korvataan mieluummin pehmeällä rasvalla kuin hiilihydraateilla. Vaalea leipä ja muut huonot hiilihydraatit voivat lisätä merkittävästi sydäntautien riskiä.
Hiilihydraattien laatuun kannattaa kiinnittää huomiota. Suomessa ei ole vielä liikaa korostettu vähäkuituisen leivän ja sokerin epäterveellisyyttä. Kouluissa ja päiväkodeissa tarjoillaan yhä lounaaksi vaaleaa makaronia ja välipalaksi pullaa, ja lapset laulavat: "Perunaa kun syödä saa, voimia se kasvattaa".
Terveysinformaation tulvassa usein unohtuu, että suositukset laaditaan massoille, ei yksilöille. Loppujen lopuksi jokainen tuntee itse parhaiten, millainen ruokavalio hänelle sopii.
Jos suoli ei toimi ilman kuitua vaan olo muuttuu tukalaksi, kuitua kannattaa syödä. Jos taas maha mene kuidusta kuralle, lienee viisasta välttää sitä, vaikka viranomainen sitä kuinka suosittelisi.
Syömisasioissakin saa käyttää omaa järkeä. Vaikka salmiakki nostaa verenpainetta, sen syönti voi tuottaa niin suurta mielihyvää, että se kannattaa. Kuka väittää, että fyysinen terveys on tärkeämpää kuin psyykkinen?
Loppujen lopuksi oleellista olisi syödä riittävän monipuolista ruokaa sopivasti. Se riittää.