Kalevan vast'ikään teettämässä kuntagallupissa kansalaisten tärkein mielipiteitä selittävä muuttuja oli poliittinen kanta. Se selätti selvästi muut taustamuuttujat, kuten vastaajan iän, asuinpaikan, sukupuolen, tulot tai vaikka työssä tai eläkkeellä olon. Eri puolueiden kannattajien erot olivat monissa asioissa selviä.
Poliittiset intohimot näkyvät selvästi etenkin suurissa kunnallispolitiikan väittelyä herättävissä asioissa. Esimerkiksi vain neljännes keskustalaisista voisi ajatella kuntaliitosta, kun esimerkiksi kokoomuksen kannattajista liki puolet oli sitä mieltä, että kotikunta voisi lyödä hynttyyt yhteen naapurin tai naapureiden kanssa.
Sama suunta näkyy veroissa ja palvelumaksuissa. Maksujen kannalla ovat selvästi muita useammin kokoomuksen kannattajat, kun taas vasemmistoliiton äänestäjät nostaisivat mieluummin veroja. Kokoomuksen kannattajat taas kilpailuttaisivat ja yksityistäisivät selvästi muita useammin palveluja. Vasemmistoliiton kannattajat puolestaan suhtautuvat yksityistämiseen ja kilpailuttamiseen selvästi muita nihkeämmin. Myös vihreät ovat tässä varsin kriittisiä.
Politiikan perusjännitys näkyy selvästi suhtautumisessa Vanhasen ja Lipposen hallitusten kuntapolitiikkaan. Yli puolet keskustalaisista on sitä mieltä, että Vanhasen hallitus hoitaa kunta-asioita paremmin kuin Lipposen hallitus. Vastaavasti esimerkiksi sosiaalidemokraatien ja Lipposen hallituksen alue- ja kuntaministeri Martti Korhosen puolueen, vasemmistoliiton, kannattajista vain pieni osa on samaa mieltä. Vaikka hallituspohjan vaihtuminen selittää osan mielipiteistä, erot ovat kuitenkin isoja.
Varsinkin sosiaalidemokraattien kannattajien mielipiteet sulautuvat harmaaseen massaan, eivätkä he sijoitu missään tutkituista asioista ääripäihin.
Keskustan ja kokoomuksen kannattajien mielipiteet ovat muuttuneet vuodessa selvästi aikaisempaa kärjekkäämmiksi. Hallituksessa ja oppositiossa olo näkyy siinä selvästi. Etenkin keskustan kannattajien mielipiteet eroavat monissa asioissa muista.
Onko kansa poliittisempaa kuin puolueet? Ovatko puolueet jääneet kansasta jälkeen? Aliarvioivatko puolueet kansaa? Puolueiden ohjelmista ja julkilausumista on turha etsiä korkeaa profiilia.
Kaikille hyvää tarjoavat teflonpuolueet eivät riitä herättämään ihmisiä. Ei ole ihme, että etenkään nuoret eivät paljoa kuluta vaaliuurnia. Viime viikolla julkistettu tutkimus osoittaa, että yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat nuoria, mutta puolueet eivät. Myös kunnallisdemokratian toiminta herättää epäluuloja.
Reilua räväkkyyttä tarvitaan. Viime keskiviikkona julkistettiin kokoomuksen ja kristillisdemokraattien vaaliohjelmat. Kokoomuksen pääteemana oli koulutus ja kristillisdemokraattien, niin mikä? Eipä äkkiä muistu mieleen. Yleisteemat ovat turvallisia, mutta ah, niin tylsiä.
Puolueet laativat vaalitaktiikkansa aivan liian varman päälle. Ketään ei saa ärsyttää, mutta jokaiselle pitää tarjota jotain. Taivaita pitää syleillä.
Toivottavasti vaaleissa löytyy ehdokkailta räväkkyyttä ja kannanottoja kansalaisille tärkeisiin asioihin. Muuten vaalivirkailijat nukahtavat työn puutteeseen.