Kun kunnat näinä aikoina kosiskelevat toisiaan, kuntaliitoksia tehdään vinhaa vauhtia ja myös jäädään kosiskelun alkumetreille, rautiolaisille kuntaliitos on jo vanha asia.
Se liitettiin monien vaiheiden jälkeen Kalajokeen melkein 35 vuotta sitten.
Sivullisesta näyttää siltä, että rautiolaisuus olisi vain vahvistunut. Siitä kertoo muun muassa kotiseutuviikko, jota vietetään voimallisesti enemmänkin kuin viikko.
Kuntaliitos kuitenkin elää edelleen ihmisten mielissä sekä Rautiossa että Kalajoella.
"Vieläkö rautiolaiset ovat rautiolaisia vai oletteko kalajokisia?" kuuluu Raution kyläyhdistyksen sihteerille Sari Hihnalalle käsittämätön kysymys.
"Onko rautiolaisuus jotenkin pois Kalajoelta? Se, mitä Rautioon saadaan, on kaikkien etu Kalajoen kaupungissa", Hihnala linjaa.
Kyläyhdistyksen sihteeri kuulee myös silloin tällöin kyläläisten suusta puheita siitä, että Kalajoki ei ole pitänyt sopimuk-
siaan.
Edustus on
hiertänyt
Muun muassa mandaattikysymykset ovat hiertäneet. Rautiolaiset kokevat katkerina, etteivät ole saaneet pitää riittävää edustusta kaupunginhallituksessa tai muissa luottamuselimissä.
Hihnalan mielestä ei ole tarpeen, että 1970-luvun tilanne vallitsisi vielä 2000-luvulla. "Voitaisiin miettiä sitä, mikä olisi sopimuksen henki tänä aikana."
Nykyään pistetään Hihnalan mukaan enemmän vastakkain Kalajoen keskustaa ja sivukyliä, ei Kalajokea ja Rautiota. Hihnalan mielestä Rautio on enemmän kuin sivukylä - oma yhteisönsä.
Rautio on toimelias. Väkeä ei tarvitse houkutella mukaan yhteisiin puuhiin. "Luontainen vaatimattomuus hidastaa ihmisiä hakeutumasta johtotehtäviin, tekemään kyllä tullaan."
Nuorisoseurantalolla tapahtuu. Siellä harrastetaan liikuntaa. Bingoa pelataan yhä vilkkaasti. Pelaamaan tullaan kaukaakin. Iltaisin nuorisoseura toimii nuorisokahvilana.
Eiffel-torni
tuleva vetonaula
Kansainvälisiä yhteyksiä Rautio on luonut Unkariin Kövagoszölösiin.
Sinne suunnitellaan rautiolaista taloa, joka toimisi viikko-osakeperiaatteella. Tontti sille jo on.
Rautiolaisuus pääsee vahvistumaan taas ensi kesänä kesä-heinäkuun vaihteessa, kun vietetään Rautio-viikkoa. Runsaan viikon ajan Rautiossa tapahtuu, ja väkimäärä kymmenkertaistuu. Rautiosta poismuuttaneet palaavat juurilleen ja tuovat tullessaan muutakin väkeä.
Erilaisia hankkeita Rautiolla on meneillään monia. Kettupöllään suunnitellaan omaa Eiffel-tornia. Siitä tulee näköalatorni, mutta myös torni, joka näyttää erikoiselta.
"Alue on itsessäänkin korkealla. Luonnonsuojelualue on vieressä. Piirustukset vielä puuttuvat. On vain pöhlö idea. Se ei valmistune vielä tulevalle Rautio-viikolle", Sari Hihnala kertoo.
Koulujen kohtalo
tulossa pohdittavaksi
Sari Hihnala otaksuu, että tornin rakentamiseen kylä joutuu keräämään rahaa.
Siitä on tarkoitus tehdä hanke, joita EU rahoittaa aika hyvin.
Mitä Rautiosta sitten puuttuu? Suurmarkettia ei ole, ja jos tarvitsee rakennusmateriaaleja, on ajettava muualle. Myös lääkäri ja hammaslääkäri puuttuvat. Heidät löytää Kalajoen keskustasta.
Koulujen kohtalo tulee pohdittavaksi lähivuosina. Yhdistetäänkö koulut vai mitä niille tapahtuu? Kaavaa pitää tarkistaa, sillä kylälle kaivataan lisää hyviä omakotitontteja.
Uusia asukkaita olisi tulossa, mutta heille ei ole tarjota tonttimaata. Myös vuokra-asuntoja tarvittaisiin.
"Kylän kehittymisen kannalta ensiarvoisia ovat peruselinmahdollisuudet. Erilaiset hankkeet ovat kuitenkin ekstraa", Hihnala mainitsee.