Pääkirjoitus

Rautateiden jättihankkeiden kisassa pääradan on oltava ykkönen – sen kohentuminen hyödyttäisi laajimmin koko maata

Uuteen hallitusohjelmaan on tulossa merkittäviä raideliikennettä koskevia linjanvetoja.

-
Kuva: Jukka Leinonen

Uuteen hallitusohjelmaan on tulossa merkittäviä raideliikennettä koskevia linjanvetoja. Päärata Helsingistä Ouluun on vastedeskin Suomen ylivoimaisesti tärkein raideyhteys. Sen pitää näkyä myös tulevassa rahoituksessa.

Hallitusohjelman teko on vielä pahasti kesken, mutta viestit Helsingin Säätytalosta kertovat, että tulevalla hallituskaudella pannaan liikkeelle merkittäviä väylähankkeita.

Esillä on ollut kolme suurta rataverkkoon liittyvää suunnitelmaa: ”tunnin juna” Helsingistä Turkuun, ”Suomi-rata” Helsingistä Tampereelle sekä uusi itärata Helsingistä Porvoon ja Kouvolan suuntaan.

Kyse on jätti-investoinneista, joiden yhteinen hintalappu nousisi noin yhdeksään miljardiin euroon. Pöydällä on ollut ajatus, että suururakoita veisi eteenpäin hankeyhtiö. Sellaisen Juha Sipilän (kesk.) hallitus ehti jo helmikuussa perustaa.

Vaikka kyse on pitkän jakson urakoista, liikkeelle on syytä lähteä rivakasti. Ripeän toiminnan tarvetta alleviivaa myös mahdollisuus päästä kiinni EU-rahoitukseen. Unionin Verkkojen Eurooppa -ohjelmaan on esitetty vuosille 2021–27 yhteensä 44 miljardia euroa.

Kaikkiaan rataverkon uudistaminen on erittäin perustelua. Urakat ja nopeat yhteydet luovat kotimaista työtä ja kasvua. Sähköinen junaliikenne on puolestaan maantie- ja lentoliikenteeseen verrattuna ylivoimaisen ilmastoystävällistä.

Kaikkia kolmea suurhanketta tuskin toteutetaan yhtä aikaa. Suunnitelmat kilpailevat keskenään, ja se kisa on jo alkanut.

Kovin kamppailu rahoista käytäneen Turun ja Helsingin sekä Helsingin ja Tampereen ratojen välillä. Uusi itärata ei liikenne- ja viestintäministeriön tuoreen arvion mukaan olisi kokonaistaloudellisesti kannattava.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ilmoitti jo, että hän pitää ykkösenä Turun rataa. Mielipide ei turkulaispoliitikolta kuultuna yllätä.

Turun nopean yhteyden hinnaksi on arvioitu kaksi miljardia euroa. Peräti yli viisi miljardia maksaisi ”Suomi-rata” pääkaupungin ja Tampereen välillä. Se sisältäisi uuden linjauksen Helsingin Pasilasta lentoaseman kautta Keravalle, jonka jälkeen linjaus olisi nykyinen.

”Suomi-rata”on nokkela nimi hankkeiden kisassa. Tuo yhteys kuitenkin myös aidosti hyödyttäisi mittavammin muuta Suomea kuin ”tunnin juna” Turkuun.

Nopeutuva päärata Tampereen kautta pohjoiseen toisi etua koko laajalle Pohjanmaalle Ouluun ja Rovaniemelle asti. Tämä tulevan hallituksen on syytä muistaa.

Joka tapauksessa nyt kaikkien kolmen hankkeen, ”Suomi-radankin”, isoimmat hedelmät korjattaisiin Etelä-Suomessa. Ilmassa on vaara, että muun Suomen väylien rakentamiseen ja korjauksiin jää vain roposia.

Ratkaisuja Säätytalolla pohdittaessa on tarpeen nostaa pöydälle tilastot nykyisten ratojen matkustajamääristä ja rahtitonneista. Pohjanmaan radaksikin kutsuttu päärata on matkustajamäärissä ylivoimainen, ja tonneissa mitattuna raskaimmat lastimäärät kulkevat Kokkolan ja Oulun välillä.

Tilanne korostaa kaksoisraiteen tarvetta Oulun ja Ylivieskan välillä. Kiireellisin tehtävä olisi saada toinen raidepari aluksi Oulun ja Limingan välille.