Pääkirjoitus

Rau­ta­ruu­kin vaikea tilanne

Rautaruukin talous on tilassa, joka ei voi jatkua. Yhtiön omavaraisuusaste on vain 30 prosenttia. Viime vuosi oli tappiollinen. Alkuvuonna tahti on jatkunut samana. Kierre on oikaistava. Kivuttomia vaihtoehtoja tuloskunnon parantamiseen ei ole.

Rautaruukin talous on tilassa, joka ei voi jatkua. Yhtiön omavaraisuusaste on vain 30 prosenttia. Viime vuosi oli tappiollinen. Alkuvuonna tahti on jatkunut samana. Kierre on oikaistava. Kivuttomia vaihtoehtoja tuloskunnon parantamiseen ei ole. Yhtiö joutuu kiinteitä kuluja karsiessaan turvautumaan myös henkilöstönsä supistamiseen. Siinä täytyy löytyä neuvottelualttiutta ja hyvää harkintaa.

Myönteistä on, että ainakin Raahen tehtaan osalta neuvottelut jatkuvat ensi tiistaina tehtaan johtaja Lauri Rantalan ja ammattiosasto 200:n pääluottamusmies Into Pirttikankaan perjantaisen neuvottelun pohjalta. Osasto 200 päätti samalla peruuttaa perjantaina alkavaksi kaavaillun työnseisauksen.

Rautaruukin palveluksessa on koko maassa 12 500 henkilöä. Sitä taustaa vasten kaavaillut irtisanomiset eivät näytä suurilta. Kuitenkin Raahen seudulla 443 henkilön vähennys tuntuu raskaasti. Henkilöstö pettyi siitä, että yhtiö laskee osaeläkeläiset vain puolikkaaksi työntekijäksi. Osaeläkeläiset pääsevät joka tapauksessa eläkeputkeen. Sama koskee monia muitakin, joten työantajan laskelmien mukaan kovia irtisanomisia jää jäljelle noin 60. Heistä liki puolet on toimihenkiköitä, puolet työntekijöitä.

Raahen ja Hämeenlinnan toimihenkilöt sekä Halikon työntekijät vastasivat perjantaina irtisanomisuhkaan työnseisauksella. He ovat myös kieltäytyneet ylitöistä. Toimihenkilöt vaativat työntekijöiden tapaan uusia neuvotteluja irtisanomisten välttämiseksi. Henkilöstön harmin ymmärtää. Sen on vaikea uskoa, että yhtiö olisi tehnyt kaiken voitavansa irtisanomisten välttämiseksi.

Tiukasti kilpaillussa terästeollisuudessa karsitaan kuluja kaikkialla. Saksalainen Stahlwerke Bremen on päättänyt vähentää 4 800 työntekijästään 1 700.

Rautaruukin tuotannosta 66 prosenttia menee Itämeren ympäristöön. Saksalaisten ohella esimerkiksi venäläiset Severstal ja Novolipetsk ovat nousseet Rautaruukin vakaviksi kilpailijoiksi. Ne ovat uusineet laitteitaan ja keventäneet kulujaan. Niiden hintakilpailukyky on kova. Venäläiset ovat perustaneet Viroon sinkitystehdas Galvexin, joka kilpailee Rautaruukin Hämeenlinnan tehtaan kanssa. Novolipetsk osti hiljan Tanskassa konkurssiin menneen, laivalevyjä valmistavan DDS-yhtiön.

Myös Rautaruukin on onnistuttava pienentämään kuluja ja tehostamaan tuotantoa. Vaihtoehto on karu. Valtio voisi enemmistöomistuksensa turvin vaatia yhtiötä tinkimään irtisanomisista, mutta se ei tee niin, koska se vaarantaisi Rautaruukin kannattavuuden.

paakirjoitus@kaleva.fi