Keskellä Puolangan kirkonkylää sijaitseva vanhalla hautausmaalla tehdään varovaisia kunnostustöitä. Yli sata vuotta unohduksissa ollut kalmisto on nykyään sankan metsän valtaama. Vain lukemattomat hautojen painumat sammaleisessa maassa ja muutamat säilyneet ristit kertovat menneestä.
Vuodesta 1786 vuoteen 1890 käytössä ollut, kirkon vieressä sijaitseva hautausmaa on tuhansien tuntemattomien vainajien leposija. Pelkästään suurten nälkävuosien aikaan sinne haudattiin satoja ihmisiä. Puuristit ovat lahonneet, kivet peittyneet ja monet rautaiset ristitkin katkeilleet tai katkaistu.
"Vanhat puolankalaiset ovat kertoneet, että paikalla tehtiin melkoista savottaa 1950-luvulla. Valurautaisten ristien palaset kuulemme vain sinkoilivat, kun puita kaadettiin. Metallinilmaisimella tutkittaessa alueelta on löydetty niin paljon rautaa, että se on kenties ollut jopa jonkinlainen romukaatopaikka", hautausmaan kunnostuksen alulle pannut Oili Taipale arvelee.
Vanhan hautausmaan ympärille on nyt pystytetty symboliset portit osoittamaan sen paikkaa ja myöhemmin reunoille sijoitetaan opastetauluja. Minkäänlaista karttaa hautausmaan tarkasta sijainnista ja laajuudesta ei ole löydetty. Vainajien luita on noussut maasta esimerkiksi kirkon pysäköintialuetta ja lähellä sijaitsevia taloja rakennettaessa.
Ruukin ristejä
Tiedonsirpaleita hautausmaasta ja sinne haudatuista on etsitty kirkonkirjoista, arkistoista ja muistitiedoista. Koska kalmisto on saanut metsittyä rauhassa yli sata vuotta, tietoa on jäljellä enää niukasti.
"Olemme keränneet alueelta katkenneita rautaristejä, jotka kunnostamme museoviraston ohjeiden mukaan. Kaikkien alkuperäistä paikkaa emme tiedä, mutta ne sijoitetaan jonnekin polkujen viereen. Odotamme vielä ohjeita siitä, minkä verran aluetta voidaan siivota risuista ja aluskasvillisuudesta", Oili Taipale kertoo.
Suurin osa säilyneistä rautaristeistä on Utajärven Särkijärvellä sijainneen Kurimon ruukin herrasväen tai ammattimiesten haudoilla.
Ristit ovat ruukin omaa tuotantoa.
Jäljellä on vielä muun muassa Maria Strömbergin, ruukin perustajiin kuuluneen Johan Strömbergin vaimon valurautainen risti. Ensimmäisen suomenkielisen runoilijan Isa Aspin ystävän Joel Backmanin risti on katkennut, mutta se löydettiin kunnostettavaksi.