Kemin mahdollisuudet napata täyspotti eli kaikki Pajala-Kolarin malmikuljetukset ovat monien mielestä jo selviö. Sille liputtaa muun muassa Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki, joka maalaa Ajokselle ruusuista tulevaisuutta. "Kemin satamasta on tulossa kultakaivos. Yksi Suomen merkittävimmistä satamista, jos 10 miljoonaa tonnia lähtee Ajoksen kautta maailmalle."
Rautajoki on Havator Groupin konsernijohtajan Erkki Hanhirovan kanssa samaa mieltä, että tutkittavana oleva Kalix-vaihtoehto on huuhaata ja ajanhukkaa. "Tätä aluetta on katsottava kokonaisuutena ilman rajoja", Hanhirova korostaa.
Northland Resources Inc:n toimitusjohtaja Bill Wagener ei vielä mene näin pitkälle. "Nyt keskitymme Tapuliin. Olemme sitoutuneet toimittamaan ensivaiheen tuotannon Kemin kautta, siksi teemme sataman kanssa kannattavuusselvityksen siitä, mihin määrään kuljetukset voidaan nostaa."
Esisopimus askel
kohti tavoitetta
Kemissä otettiin perjantaina taas uusi askel kohti malmikuljetusten toteutumista, kun kaivosyhtiö, hollantilainen satamaoperaattori Euroports Holding, Havator Group ja Kemin satama allekirjoittivat esisopimuksen sataman kehittämisestä rautarikasteiden kuljettamiseksi.
Jo aikaisemmin kaivosyhtiö ja satama ovat tehneet aiesopimuksen Tapulin malmin kuljetuksista. Jos kannattavuusselvitys näyttää vihreää, kaikki Tapulin kolmesta miljoonasta tonnista kulkee Kemin kautta.
Torstaina kaivosyhtiö ja Bahrainilainen Gulf Industrial Investment Company allekirjoittivat aiesopimuksen, jonka mukaan kuljetukset bahrainilaisyhtiölle aloitettaisiin 250 000 tonnilla.
Euroports ja Havator tulevat hoitamaan satamassa malmin käsittelyn ja lastauksen. Hanhirova laskeskelee, että yhtiöt työllistävät 20-30 henkilöä ja investoivat vaiheittain reilut 40 miljoonaa euroa. Saman verran saattaa huveta sataman perusinvestointeihin: hintahaarukka kasvaa kuljetusmääristä riippuen.
Aikataulu on kireä, sillä kuljetusten pitäisi rullata 2011 lopulla.
Operaattorit aloittavat rakentamisen ensi vuonna.
Myös valtion
satsaukset tarpeen
Malmikuljetusten aloittaminen vaatii myös valtion panoksia, muistuttaa kauppakamarin toimitusjohtaja Rautajoki. Kemissä on tehtävä muun muassa ratatöitä kaupungissa ja satamassa, laivaväylä tulisi syventää ainakin 12 metriin, mutta toiveet ovat 13 metrin väylässä. Väylätyöt on saatava ajoissa liikkeelle malmirallin alkuun mennessä.
Kaivosyhtiö haluaisi Suomen radan Ruotsin puolelle, sillä rekkakuljetukset Ruotsista Kolarin radan varteen eivät vedä enää, kun määrät nousevat yli kolmen miljoonan tonnin. Rata olisi paras vaihtoetho, mutta hihnakuljetus ja putki ovat myös selvitettävänä.
Hanhirova ja Rautajoki muistuttavat kuin yhdestä suusta kaivostoiminnan mittakaavasta. Bisnes on niin suurta, ettei Havator halua jäädä sivustakatsojaksi. Kerrannaisvaikutukset palveluineen ja alihankkijoineen ovat metsäteollisuuden luokkaa.
Tällä hetkellä puhutaan suurimmillaan 10 miljoonan tonnin kuljetuksista, kolmesta kaivoksesta ja 1 100 suorasta kaivospaikasta. Wagenerin mukaan kysymys pelletointilaitoksesta siirtyy tuonnemmaksi, sillä sen lupamenettely on huomattavasti monimutkaisempi itse kaivostoimintaan verrattuna. Nyt Tapulissa on meneillään vuoden verran kestävä yva-luvitus. Pelletointilaitos saattaisi siirtää projektia jopa yli kahdella vuodella.
