Rau­ta­kau­ti­sen pellon kai­vauk­set jat­ku­vat Mik­ke­lin Ori­jär­vel­lä

Museoviraston arkeologian osasto tekee tänä kesänä kaivaustutkimuksia lähes 40 paikkakunnalla.Osastolla on käytettävissä kenttähankkeisiin noin 700 000 euroa.

Museoviraston arkeologian osasto tekee tänä kesänä kaivaustutkimuksia lähes 40 paikkakunnalla. Osastolla on käytettävissä kenttähankkeisiin noin 700 000 euroa.

Yksi mielenkiintoisimmista kaivauskohteista on Mikkelin Orijärvellä sijaitseva rautakautinen pelto ja asuinpaikka, jotka löydettiin joitakin vuosia sitten rakenteilla olleen puutaloalueen keskeltä.

Kenttätöiden määrä on nyt hieman viime kesää vähäisempi, koska yleiset maankäyttöhankkeet eivät aiheuta suuria tutkimustarpeita muinaisjäännöksillä. Museoviraston omin varoin tehdään tänä vuonna neljän kunnan perusinventoinnit.

Työllisyysvaroin arkeologisia kaivauksia tehdään mm. Laitilassa, Mikkelissä, Saarijärvellä ja Taivalkoskella, ja nämä projektit liittyvät matkailun kehittämishankkeisiin. Niillä toivotaan olevan pysyvää työllisyysvaikutusta alueillaan.

Julkisten ja suurten yksityisten maankäyttöhankkeiden vuoksi kaivauksia ja inventointeja tehdään tänä kesänä 20 paikkakunnalla. Kaavoituksen tarpeisiin luetteloidaan muinaisjäännöksiä mm. Inarissa ja Janakkalassa.

Erilaisten kaivaushankkeiden uhkaamia jäännöksiä tutkitaan puolestaan Joroisissa, Jyväskylän maalaiskunnassa, Lohjalla, Oripäässä, Kuopiossa ja Turussa.

Yksityisten maankäyttöhankkeiden takia Museoviraston koekaivausryhmät tutkivat tänä vuonna 11 kohdetta.

Vuoden tauon jälkeen Mikkelissä tutkitaan jälleen Orijärven Kihlinpeltoa, joka on merkittävimpiä suomalaisia rautakautisia löytökohteita. Sieltä löytyi vuonna 1999 Savon alueen ensimmäinen viikinkiaikaan (1000-luvun alkuun) ajoittuva hopea-aarre ja merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta.

Paikalta on löytynyt 136 hopeakolikkoa, joukossa saksalaisia maksuvälineitä eri ajoilta sekä erittäin harvinainen, nykyisen Pohjois-Irakin alueella lyöty dirhemi vuoden 998/999 tienoilta.

Kesän 2000 kaivauksissa paljastui yllättäen, että Orijärvi on Suomen itäisin muinaispelto. Tutkitun pellon koko on noin 20 neliötä, mutta tutkijat uskovat muinaispellon olleen aikanaan jopa 300–400 neliömetrin suuruinen.

Kaivauksissa havaittiin muinaispelloille tyypillisiä ristikkäisiä aurausjälkiä sekä lukuisia kiinteitä rakenteita: liesiä, likamaankuoppia, paalunsijoja sekä uunimaisia rakenteita.

Suomen mantereelta on Orijärven lisäksi tähän mennessä löydetty kahdeksan muuta muinaispeltoa eli Sääksmäen Rapolasta, Turun Kärsämäeltä, Kaarinan Kirkkomäeltä, Yläneen Kappelniityltä, Maalahden Kalaschabrännanista, Hattulan Torttolanmäeltä, Laitilan Vainionmäeltä ja Asikkalan Kalkkisista.

Tämän kesän kaivausurakkana on mm. hankkia lisätietoa paikalla mahdollisesti olevasta toisesta muinaispellosta. Lisäksi etsitään merkkejä rautakautisista asuinrakennuksista.

Tutkimuskustannuksista vastaavat Mikkelin kaupunki ja Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus.

Ilmoita asiavirheestä