Rau­ta­kau­del­la Suo­mes­sa asui ge­neet­ti­ses­ti toi­sis­taan poik­kea­via po­pu­laa­tioi­ta – ny­ky­saa­me­lais­ten gee­ni­lin­jo­ja esiin­tyi Ete­lä-Poh­jan­maal­la

Tutkimuksen rautakautiset sekä keskiaikaiset kalmistot ovat Levänluhta Isokyrössä, Luistari Eurassa, Kirkkailanmäki Hollolassa, Kylälahden Kalmistonmäki Hiitolassa sekä Tuukkala Mikkelissä (merkitty karttaan tummanharmaalla). Historiallisen ja modernin ajan hautausmaista tutkimuksessa olivat mukana Pälkäneen Rauniokirkko, Porvoon tuomiokirkko, Rengon Pyhän Jaakon kirkko, Turun Julinin tontti sekä Haminan rykmentinkenttä (merkitty vaaleanharmaalla).

Tutkimuksen rautakautiset sekä keskiaikaiset kalmistot ovat Levänluhta Isokyrössä, Luistari Eurassa, Kirkkailanmäki Hollolassa, Kylälahden Kalmistonmäki Hiitolassa sekä Tuukkala Mikkelissä (merkitty karttaan tummanharmaalla). Historiallisen ja modernin ajan hautausmaista tutkimuksessa olivat mukana Pälkäneen Rauniokirkko, Porvoon tuomiokirkko, Rengon Pyhän Jaakon kirkko, Turun Julinin tontti sekä Haminan rykmentinkenttä (merkitty vaaleanharmaalla).

Rautakauden lopulla Suomea asuttivat erilliset ja toisistaan poikkeavat populaatiot, tämä käy ilmi Helsingin ja Turun yliopistojen uudesta geenitutkimuksesta.

Tutkimuksessa on selvitetty geeniperimää yli sadan yksilön arkeologisista luunäytteistä. Yksilöistä on eristetty mitokondrioiden DNA:ta, joka periytyy äidiltä lapsille. Siten on pystytty selvittämään naisten väestöhistoriaa. Suomessa eläneillä ihmisillä esiintyi samoja mitokondriolinjoja kuin nykysuomalaisilla. 

Tutkimuksen rautakautiset sekä keskiaikaiset kalmistot ovat Levänluhta Isokyrössä, Luistari Eurassa, Kirkkailanmäki Hollolassa, Kylälahden Kalmistonmäki Hiitolassa sekä Tuukkala Mikkelissä (merkitty karttaan tummanharmaalla). Historiallisen ja modernin ajan hautausmaista tutkimuksessa olivat mukana Pälkäneen Rauniokirkko, Porvoon tuomiokirkko, Rengon Pyhän Jaakon kirkko, Turun Julinin tontti sekä Haminan rykmentinkenttä (merkitty vaaleanharmaalla).

Suurin osa näytteistä on rautakaudelta ja keskiajalta. Rautakausi oli Suomessa vuosina 300–1300 ja keskiaika noin 1200–1500 ajanjakson alkamisen jälkeen.

Erityisesti rautakaudella eri kalmistoihin haudattujen ihmisten perimät poikkesivat toisistaan merkittävästi. Suomessa tuolloin eläneillä ihmisillä esiintyi kuitenkin samoja mitokondriolinjoja kuin nykysuomalaisilla. 

Etelä-Pohjanmaalla Levänluhdan kalmistoon haudatuista suuri osa edusti nykysaamelaisiin yhdistettyjä mtDNA-linjoja.

– Kaikki edellä mainitut alkuperältään erilaiset linjat ovat yleisiä Suomessa myös nykyään. Tämä viittaa siihen, että tutkitut rautakautiset populaatiot ovat vaikuttaneet nykysuomalaisten perimään, sanoo tohtorikoulutettava Sanni Översti Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.

Kivikautisille metsästäjä-keräilijöille tyypilliset mtDNA-linjat olivat yleisiä Euran Luistariin ja Hollolan Kirkkailanmäelle haudatuilla. Hiitolan Kylälahdessa Karjalassa sekä Mikkelin Tuukkalassa olivat taas yleisimpänä linjat, jotka ovat ominaisia Euroopan muinaisille viljelijäväestöille.