Suomen 5-1-johdon sulaminen 5-6-tappioksi Ruotsia vastaan jääkiekon MM-kisoissa keskiviikkona nosti monien suomalaistan mieleen katkeria muistoja aiemmista kohtaamisista Ruotsin kanssa. Lähihistorian tunnetuimmat Ruotsin nousut ovat vuosien 1986 ja 1991 MM-kisoista, joissa molemmissa Ruotsi kuroi umpeen suomalaisten kahden maalin johdon viimeisellä minuutilla.
Vuonna 1986 Moskovan kisoissa Suomen valmentajana oli Rauno Korpi. Loppusarjassa Suomi johti Ruotsia vastaan 4-2 vielä minuutti ennen ottelun loppua. Voitolla ensimmäinen arvokisamitali olisi ollut lähellä, mutta Ruotsi iski 40 sekunnissa kaksi maalia.
"Jos ei nyt vanhat haavat aivan auenneet, niin kyllä 5-3-tilanteessa tuli pelko, että peliaikaa on liian paljon jäljellä", Korpi kertoo keskiviikon ottelusta.
Tampereen Tihonov myöntää, että 1986 Suomen pelaajien ajatukset eksyivät jo lopputulokseen, vaikka peli oli vielä kesken.
"Nyt oli 5-1-tilanteessa vielä lisävaarana se, että peliaikaa oli niin paljon vielä jäljellä. Olisiko pelaajien mieleen tullut väärä aikamuoto ja keskittyminen tässä ja nyt -tekemiseen herpaantunut", Korpi miettii.
"Kun ote menetetään, on sen takaisin saaminen hyvin vaikeaa ilman selkeitä muutoksia. Maalivahdin vaihtaminen ei ollut sellainen, ja jos syy oli sairaus, en ymmärrä miksi Hurme pelasi alun perinkään", Korpi sanoo.
Mitä Suomen valmennusjohdon olisi pitänyt tehdä?
"Olisin odottanut, että kolmanteen erään Suomi olisi tullut pelaamaan pienemmällä porukalla. Se nostaa aina pelaajien keskittymistä. Toinen mahdollisuus olisi ollut aikalisä 5-3-tilanteessa."
NHL-pelaajien rooli maajoukkueessa
Korven mielestä NHL-pelaajia helposti yliarvostetaan Suomessa.
"Joukkueessa oli paljon NHL-pelaajia, jotka kaikki eivät ole joukkueissaan todellisia profiilipelaajia. Moni suomalainen ei ole NHL:ssä kehittynyt, vaan taidoiltaan yksipuolistunut.
- SM-liigasta olisin ottanut enemmän pelaajia. Seuraava valmentaja Raimo Summanen varmasti suhteuttaa NHL-pelaajat eri tavalla. Lisäksi täytyy muistaa, että he tulevat tappiomielialalla hävinneistä joukkueista", Korpi lataa.
Entä onko Suomen viime vuosien arvokisamenestyksiin johtanut pelaajapolvi jo siirtymässä urallaan loivaan, mutta vääjäämättömään laskuun?
"Kaikki me vanhenemme, liikkeet hidastuvat ja paras nälkä on mennyt. Tosin täytyy sanoa, että Ruotsia vastaan Teemu Selänne teki mahtavasti töitä ja kolme maalia on tietysti huippusuoritus."
Korpi muistuttaa vielä, ettei päävalmentaja Hannu Aravirran ansioita saa unohtaa tappion hetkellä.
"Arvostelijan rooli on pirullinen. Olen itseänikin soimannut monta kertaa Moskovan tapahtumista. Nostan hattua Aravirralle, hänen uransa on ollut pitkä ja maajoukkue on pärjännyt hyvin", Korpi päättää.