Rauhoitetun eläimen tai kasvin vahingoittamisesta voi aiheutua yllättävän kalliit kustannukset. Rauhoitetuille eläimille ja kasveille on säädetty luonnonsuojelulaissa ohjeellinen arvo, jonka esimerkiksi kasvin irti repijä tai eläimen ampuja saattaa joutua maksamaan.
Ohjeelliseen arvoon vaikuttavat muun muassa lajin levinneisyysalue ja uusiutumiskyky.
Pohjois-Suomessa rauhoitetuista eläimistä naalin ja merikotkan ohjeellinen arvo on jopa 7 400 euroa. Kasvien vastaavia arvoja ei ole julkistettu, sillä niiden kohdalla arviointi on tehtävä tapauskohtaisesti. Rauhoitetun kasvin poimiminen voi kuitenkin aiheuttaa kalleimmillaan kahden kolmen tuhannen euron korvaukset.
Luonnonsuojelulaissa on kielletty muun muassa rauhoitettujen eläinten tappaminen, häiritseminen ja ottaminen haltuun. Näin kesän alussa on hyvä muistaa, että pesimäaikana kaikki linnut ovat rauhoitettuja.
"Säännös koskee myös ennen pesimäaikaa rauhoittamattomia lintuja, kuten varista, harakkaa ja räkättirastasta", huomauttaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ylitarkastaja Tupuna Kovanen.
Harva tulee ajatelleeksi, että sammakonpoikasten ja sisiliskojen pyydystäminenkin on kiellettyä. Nämä niljakkaat eläimet ovat ympäristöministeriön listan alapäästä: kummankin lajin yksilöiden eläväksi arvoksi on määritelty 17 euroa.
Kasvien osalta on kiellettyä joko kasvin tai sen osan poimiminen, kerääminen, irtileikkaaminen, juurineen ottaminen tai hävittäminen. Säännökset koskevat soveltuvin osin myös kasvin siemeniä.
Rauhoitus ei riitä suojaksi
Ongelmana rauhoitettujen lajien suojelussa on se, että vahingon aiheuttaja saadaan harvoin kiinni. Ilmi tulee joitakin tapauksia vuodessa, vaikka yhden arvion mukaan rauhoitettuja eläimiä ammutaan siinä suhteessa kuin niitä populaatiossa on.
Tupuna Kovanen kertoo, että korvauksia on määrätty silloin tällöin tapauksissa, joissa metsästäjä on ampunut vahingossa rauhoitettuun lajiin kuuluvan yksilön.
Kasvin tuhoaja on sen sijaan paljon vaikeampi saada kiinni kuin eläimen tappanut. Kovanen ei muista Pohjois-Pohjanmaan alueelta yhtään tapausta, jossa rauhoitetun kasvin repinyt olisi joutunut maksamaan korvauksia teostaan.
Suurin rauhoitettuihin kasveihin kohdistuva uhka ovat kuitenkin muutokset niiden elinympäristöissä, kertoo Terhi Ryttäri Suomen ympäristökeskuksesta. Muutoksilla tarkoitetaan esimerkiksi soiden ojituksia ja rakennustoimintaa.
Näyttäviä kukkia uhkaa edelleen keräily ja puutarhoihin siirtäminen.
Kasvin rauhoittaminen ei myöskään suojaa kaivos- tai rakennustoiminnalta, kertoo Terhi Ryttäri. "Rauhoitetun kasvin vahingoittaminen on rikoslain alaista toimintaa, mutta kasvupaikan tuhoamisesta ei rangaista."
Uhanalaisia kasveja varten on kehitetty toisenlaista lainsäädäntöä. Uhanalaisten kasvien kohdalla alueellinen ympäristökeskus voi rajata esiintymän ja sopia maanomistajan kanssa lajin säilymisen kannalta tarpeellisista toimenpiteistä. Tämä on rauhoittamista tuloksellisempi tapa suojella kasveja.
