Pääkirjoitus

Rau­ha­ton­ta Raa­hes­sa

Neljä yhtäaikaista raiskaustutkintaa 22 000 asukkaan kaupungissa ei ole Suomessa ihan tavallista.

Neljä yhtäaikaista raiskaustutkintaa 22 000 asukkaan kaupungissa ei ole Suomessa ihan tavallista. Tavanomaista se ei ole Raahessakaan, jossa raiskausepäilyjen päälle pitää viime päiviltä lisätä vielä kolme tapon yritystä. Mukavammistakin asioista voisi merikaupunki nousta otsikoihin tähän aikaan vuodesta.

Parhaassa tapauksessa rikossumassa on kysymys vain sattumasta. Poliisi näkee syytä ilmojen lämpenemisessä ja alkoholin käytön kasvussa. Tämä ilmiö ei alkukesällä koske vain Raahea, mutta siellä seuraukset ovat olleet poikkeuksellisen synkät.

Silti pitää miettiä myös sitä, onko Raahessa jotain sellaista, mikä saa jotkut siellä asuvat ryhtymään päättömiin tekoihin. Syrjäytyminen ja pahoinvointi voivat joskus selittää tällaisia tapahtumia, mutta vaikea niillä on suoraan raiskauksia tai tapon yrityksiä selittää. Olivatpa syyt mitkä tahansa, teot eivät muutu hyväksyttävämmiksi.

Raahen tapauksissa teoista on epäiltyinä ulkomaalaisia. Tapausten järkyttämä raahelainen kansanedustaja Unto Valpas nosti jo esiin suomalaisen maahanmuuttopolitiikan ja ulkomaalaisten työtilanteen, johon on hänen mielestään panostettava.

Valpas on siinä oikeassa, että jos tulijoiden - kuten suomalaistenkin - elämäntilanne on hutera, riski rikoksiin kasvaa. Yhtä tärkeää kuin työn saanti on ulkomaalaisten muu kotouttaminen eli esimerkiksi kielen, kulttuurin ja tapojen opetus. Se on sitä tärkeämpää, mitä etäisempi tulijoiden lähtömaan kulttuuri on. Virosta tai Ruotsista tuleva muuttaja tuntee Suomen tavat jo valmiiksi, mutta moni täysin erilaisesta maailmasta saapuva on ilman apua tyhjän päällä. Kaikkien tulijoiden lähtömaasta riippumatta pitää oppia lakien ja hyvien tapojen kunnioitus.