Vanhoillislestadiolaiset rauhanyhdistykset suunnittelevat useita uusia toimitaloja eri puolilla Suomea.
Toteutusvaiheeseen saakka edenneistä rakennushankkeista viimeksi ovat valmistuneet Raahen rauhanyhdistyksen uusi toimitalo ja Lumijoen yhdistyksen toimitalon laajennus. Molempien avajaisjuhlia vietetään sunnuntaina.
Myös Nurmijärvellä toimitalon laajennus on vastikään toteutettu. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen pääsihteerin Aimo Hautamäen mukaan Espoossa ollaan aloittamassa rakentamista ja suunnitteluvaiheessa uusi toimitalo on ainakin Kiimingissä, Mäntsälässä, Turussa, Porvoossa, Ylöjärvellä ja Lempäälässä.
Kiimingissä toimitalohanke on akuutti, sillä rauhanyhdistyksen vanha toimitalo on jouduttu poistamaan käytöstä kosteusongelman takia. Etelä-Suomessa tilan tarvetta lisää puolestaan muuttoliike.
"Etelä-Suomessa on jouduttu arvioimaan tilan tarvetta, kun väkeä on muuttanut täältä pohjoisesta etelään", Hautamäki toteaa.
Tilaa jopa
600 hengelle
Raahessa varainhankinta uutta toimitaloa varten aloitettiin 1999 ja rakennuksen suunnittelu Revonlahdella kesällä 2002 pidettyjen suviseurojen jälkeen. Arkkitehtitoimisto Jorma Palorannan suunnittelema noin 1,04 miljoonaa euroa maksanut rakennus on nyt valmiina avajaisjuhlia varten.
"Tuumausaika meillä oli aika pitkä. Pöytäkirjojen mukaan johtokunta keskusteli tilatarpeesta ensimmäisen kerran jo joulukuussa 1997", johtokunnan varapuheenjohtaja Alpo M. Miettunen toteaa.
Miettunen ja johtokunnan puheenjohtaja Olli-Veikko Niskakangas ovat tyytyväisiä 16 kuukautta kestäneen rakentamisurakan lopputulokseen. Talo on todettu toimivaksi ja sen uskotaan tyydyttävän näkyvissä oleva tilan tarve, etenkin, kun suunnittelussa on otettu huomioon myös mahdollinen laajentaminen.
Neliöitä uudessa toimitalossa on 1 002. Niskankangas korostaa, ettei lähtökohtana ole missään nimessä ollut prameus saati näyttämisen halu, vaan kaikki tilat on suunniteltu 395 jäsenen yhdistyksen tarpeisiin.
"Meiltä puuttui aikaisemmin merkittäviä tiloja. Nyt meillä on kaksi lastenhoitohuonetta, lasten kerhotilat ja eteistilatkin ovat sellaiset, että sisään pääsee myös lastenvaunujen kanssa", Miettunen sanoo.
Uusi sali vetää noin 350 kuulijaa ja kahvio on mitoitettu lähes 200 hengelle. Lisätuolien avulla rakennukseen on arvioitu sopivan tarvittaessa jopa 600 ihmistä. Salin suunnittelussa on Niskakankaan mukaan kiinnitetty erityistä huomiota kuuluvuuteen ja ilmanvaihtoon.
Talkoointo säilyi loppuun saakka
Ruukkilainen rakennusliike urakoi Raahen rauhanyhdistyksen toimitalon vesikattovaiheeseen saakka. Siitä eteenpäin käytännössä kaikki rakennustyöt on tehty talkoilla. Yhdistyksen oman väen tekemiä talkootyötunteja arvioidaan kertyneen noin 10 000.
"Talkoohalukkuutta oli omassa porukassa yllättävän paljon ja talkoointo säilyi ihan loppuun asti", Olli-Veikko Niskakangas kiittelee.
Alpo M. Miettunen myöntää, että yli miljoona euroa maksanut rakennushanke tuntui aluksi varsin mahtavalta, koska rauhanyhdistyksellä ei ole käytössä ensimmäistäkään osoitetta, johon voisi lähettää avustusanomuksia.
Sisarien ja veljien sitoutuminen varainhankintaan on ollut kuitenkin kiitettävää, ja sen ansiosta rahoituksesta vain kolmasosa on tällä hetkellä vierasta rahaa.
"Sekin tullaan maksamaan pois omalla varainhankinnalla. Järjestämme toimitalon rahoittamiseksi esimerkiksi myyjäisiä, joista seuraavat pidämme 3. huhtikuuta Oulun rauhanyhdistyksellä, missä olemme viimeksi käyneet vuonna 1968", varapuheenjohtaja kertoo.