Käynnissä olevista sodista kootaan maailmalla useita listauksia. Ne kertovat, ettei laajoja väkivaltaisia välienselvittelyjä ole saatu päättymään vuoden 2012 lopullekaan tultaessa.
Suurimmat uhrimäärät on tänä vuonna nähty Syyriassa, jonka sisällissodassa arvioidaan tänä vuonna kuolleen lähes 40 000 ihmistä.
Paljon vähemmän tunnettu on Meksikon huumesota, jossa uhreja on tämänkin vuoden puolella nähty lähes 20 000. Pienempiä valtioiden, kansanryhmien tai uskontokuntien välisiä väkivaltaisia yhteenottoja on käynnissä monia.
Mutta maailmalta on vuoden mittaan saatu myös hyvä uutisia. Esimerkiksi kahden vuosikymmenen anarkian jälkeen Somaliassa onnistuttiin valitsemaan järjestäytyneesti uusi presidentti, ja maan jälleenrakennustyö etenee muutenkin – tosin yhä väkivallan uhan alla.
Pitemmälläkin jaksolla kehitys on ollut paljon positiivisempaa mitä uutisotsikoiden perusteella voisi olettaa. Sotien ja aseellisten konfliktien määrä on laskenut noin puolen vuosisadan ajan.
Kehitys on ollut nopeaa etenkin parinkymmenen viime vuoden aikana. Oslon rauhantutkimusinstituutin mukaan vuonna 1992 joka neljäs maailman valtio oli tavalla tai toisella osallisena jossakin aseellisessa konfliktissa. Vuonna 2009 näin oli enää joka kuudennen maan kohdalla.
Erityisen menestyksekkäästi rauhaa on turvattu Euroopassa. Länsi- ja Keski-Euroopassa ei ole käyty valtioiden välisiä sotia kohta 70 vuoteen. Perussyy tähän on ollut maiden keskinäisen riippuvuuden kasvulla ja yhä tiiviimmillä siteillä.
Niitä alettiin rakentaa Euroopan hiili- ja teräsunionin avulla ja viedään tätä nykyä eteenpäin EU:n kautta. Unioni on kaukana täydellisestä, mutta rauhan turvaajana sen menestystä on mahdotonta kiistaa.
Historian oikeaksi todistamaa viisautta on ajatuksessa, jonka mukaan kestävää rauhaa ei voi rakentaa ilman oikeudenmukaisuutta. Samoin siinä, että rohkeat yksilöt voivat tehdä yllättävän paljon.
Tämän voi nähdä Nobelin rauhanpalkinnon saajien listasta. Siellä on paljon muitakin ihmisiä kuin valtionpäämiehiä tai virallisia rauhanvälittäjiä.
Vuoden 2012 suurimpiin rauhansankareihin kuuluu pakistanilainen 15-vuotias koulutyttö Malala Yousafzai.
Taliban-liikkeen pyssymies ampui häntä koulubussissa päähän kostoksi siitä, että Yousafzai oli pitänyt esillä tyttöjen oikeutta koulunkäyntiin.
Oikeudenmukaisuuden esitaistelija jäi kuitenkin henkiin.
Suomessa kristillinen rauhanpalkinto luovutettiin perjantaina Porlammin lukiolle ja sen opettajalle Kirsi Nurkkalalle, jotka ideoivat vaihtoehdon lukion ykkösluokkalaisten perinteisille nöyryyttäville kastajaisille.
Vanhan perinteen paikalla koulussa järjestettiin toimintapäivä, jonka sisältönä oli muun muassa yhteistä ruuanlaittoa ja mukavaa yhdessäoloa.
Osin nöyryytyksistä nousseiden kouluampumisten aikakaudella palkinto meni oikeaan kohteeseen.