Rauhanturvalakiin kirjoitettu Etyjin valtuutus eli mandaatti on ollut Suomen rauhanturvaoperaatioihin osallistumisessa kuollut kirjainyhdistelmä. Ulko- ja puolustusministeriöistä vahvistetaan, että Etyj-valtuutus ei ole ollut kertaakaan käytössä.
Etyjillä ei ole edes ollut yhtään rauhanturvaoperaatiota. Näyttää siltä, ettei sellaisia tulekaan, sillä Euroopan unionille muodostetaan omat nopean toiminnan kriisinhallintajoukot eli taisteluosastot, joihin Suomi menee mukaan.
Ratkaisuna puitelain tapainen muotoilu
Nykyiseen rauhanturvalakiin YK:n valtuutuksen ohella kirjoitettu Etyj-mandaatti on jäänyt täysin teoreettiseksi. Todennäköisesti sen yli vedetään henkselit, kun rauhanturvalakia EU:n taisteluosastoihin mukaan menon helpottamiseksi ollaan muuttamassa.
Tiettävästi tavoitteena on tarjota päättäjille puitelain tapaista muotoilua, jonka mukaan Suomi osallistuisi jatkossa rauhanturvatoimintaan YK:n ja sen peruskirjan hengen merkeissä. Mitään organisaatioita ei muuten laissa erikseen lueteltaisi.
Etyj-valtuutus lisättiin rauhanturvalakiin vuoden 1993 kesällä, kun Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi ETYK kaavaili rauhanturvaoperaatiota Kaukasuksella. Virityksestä ei tullut mitään.
Pari suomalaiskenraaliakin oli mukana laatimassa suunnitelmia, jotka tiettävästi pölyttyvät yhä konferenssin sijasta järjestöksi muuttuneen Etyjin kassakaapin holveissa Wienissä, todetaan puolustusministeriöstä.
Mandaattikeskustelu
osin hakoteillä
Rauhanturvalain uudistamista pohditaan parhaillaan työryhmässä, jonka puheenjohtajana toimii alivaltiosihteeri Markus Lyra ulkoministeriöstä ja varapuheenjohtajana osastopäällikkö Pauli Järvenpää puolustusministeriöstä.
Työryhmän on määrä saada esityksensä valmiiksi ennen vappua. Tähän mennessä työryhmä on pitänyt muutaman kokouksen.
Työn kerrotaan päässeen hyvään alkuun, mutta mitään ei ole vielä sovittu tai linjattu.
Molemmista ministeriöistä harmitellaan sitä, että keskustelu siitä, voiko Suomi osallistua EU:n nopean toiminnan joukkoihin uudella, erillisellä EU:n mandaatilla on osin hakoteillä. Itse asiassa mitään uutta mandaattia ei olla hakemassa.
Jos ja kun Euroopan unioni päättää lähettää taistelujoukot johonkin operaatioon, Suomi on mukana hyväksymässä päätöstä, joka edellyttää jäsenmailta yksimielisyyttä.
Näin Suomi on samalla jo päättänyt osallistumisesta operaatioon eikä siitä tarvita enää jälkikäteen erillistä mandaattipäätöstä kotimaassa.
Suomen on ratkaistava kantansa operaatioon jo ennen kuin EU:ssä tehdään päätös.
Suomen nykykäytäntöä vastaava mandaattivaatimus on EU-maista voimassa vain Irlannissa.
Samaan aikaan monet unionimaat, varsinkin uudet jäsenvaltiot, lähtevät siitä, että EU:n oma kriisinhallintatoiminta ei voi olla kiinni YK:n turvallisuusneuvostosta, jossa esimerkiksi Kiina tai Venäjä voivat halutessaan estää unionin toimet.
Rauhanturvalain muutos on edellytys sille, että Suomi voi olla mukana EU:n taisteluosastoissa.
Se ei kuitenkaan ole ainut tarve lain uudistamiselle.
Nykysäännöt estävät esimerkiksi suomalaisten sotilaiden lähettämisen metsäpalon sammuttamistöihin, jos palo syttyy Tornionjokilaaksossa Ruotsin puolella. Eteen on taas tullut sekin tilanne, että eduskunta on jouduttu kutsumaan lomalta töihin, jotta on saatu valtuutus lähettää pari suomalaisupseeria rauhanturvan esikuntatehtäviin.