Kolumni

Rau­han­tur­vaa­mi­ses­sa pieni maa voi yltää suuriin sa­vu­tuk­siin

Mitkä ovat sotivien osapuolten tavoitteet, kun vaikkapa pellolla työtä tekeviä tavallisia ihmisiä, myös lapsia, ammutaan? Kenelle he olivat uhkaksi?

timo.paakki@kaleva.fi

Mitkä ovat sotivien osapuolten tavoitteet, kun vaikkapa pellolla työtä tekeviä tavallisia ihmisiä, myös lapsia, ammutaan? Kenelle he olivat uhkaksi?

Siviiliväestö on monissa selkkauksissa pahiten kärsivä ja kohtaloonsa syytön osapuoli.Sotilaat ovat yleensä suojissa ja hyvin varustautuneita. Heitä kuolee vähemmän. Siviilien on hankittava päivittäinen ruokansa, ovatpa askareet kuinka vaarallisia tahansa.

Monissa selkkauksissa siviiliväestön äärimmäisen julma kohtelu on laskelmoitua. Aiheutetaan kauhua, jotta väki pakenisi jonnekin muualle. Päällekarkaajia ei kiinnosta, voivatko ihmiset todellisuudessa mennä minnekään muualle. Joskus väestön arvellaan kääntyvän alueen vallanpitäjiä vastaan, kun hallinnosta ei ole suojelijaksi.

Suomalaiset voisivat kirkasotsaisesti tyytyä sanomaan, että raakuudet ovat vastoin sodan sääntöjä, ja sillä hyvä. Siihen ei ole tyydytty. Suomi on ollut ansiokkaasti mukana YK:n rauhanturvaoperaatioissa jo 50 vuotta.

Vuosijuhla osui sopivasti itsenäisyyspäivän seudulle. Vähäisemmistäkin syistä on juhlittu. Pieni maa voi yltää rauhanturvaamisessa suuriin saavutuksiin. Suomalaiset ovat pystyneet monissa rauhaturvatehtävissä ehkäisemään vakavia yhteenottoja. Siihen ovat tietysti kyenneet monen muunkin maan YK-joukot.

Niissä tehtävissä ei kuitenkaan auta, vaikka osallistujan oman maan armeija olisi mahtava ja vahvasti aseistautunut. Useimmiten on eduksi, että yksikön kotimaan tiedetään olevan puolueellinen vain rauhan arvostamisessa.

Suomalaiset ovat olleet mukana kaikkiaan 29:ssa YK:n rauhanturvatehtävässä. EU:n johtamat operaatiot Balkanilla kasvattavat rauhanturvatehtävien luvun 31:een.

Pohjoissuomalaisia on ollut tuhansittain 32 000 suomalaisen rauhanturvaajan joukossa, myös operaatioiden johdossa. Esimerkiksi oululainen kenraalimajuri Pertti Puonti johti YK:n Unmogip-sotilastarkkailijoita vuosina 2002-2004. Alati kytevän kriisin taltuttaminen Intian, Pakistanin ja Kiinan rajanurkkauksessa sijaitsevassa Kashmirissa YK:n pitkäaikaisin operaatio.

Vaikka siellä on kahakoitu usein verisesti, yhteenotot olisivat varmasti mittasuhteiltaan vielä vakavampia ilman kansainvälisen yhteisön läsnäoloa.

Rauhanturvatehtävissä on aina vaaransa. 45 suomalaista rauhanturvaajaa on menehtynyt palveluksessa ollessaan.

Suomalaiset hyväksyvät rauhanturvatehtäviin osallistumisen lähes yksituumaisesti. Ensimmäisen suomalaisen YK-joukon, Suezille vuonna 1956 menneen 258-miehisen osaston lähettämistä kritisoitiin jonkin verran. Tehtävän onnistuminen vaikutti paljon.

Moni oivaltaa myös lähimenneisyytemme vuoksi, miksi sotaa pitää aina yrittää taltuttaa. Sotiemme historiasta on kerrattu vaikeatkin asiat vuosia sitten. Myös suomalaisten pitämien vankileirien tapahtumat on selvitetty tieteellisessä tutkimuksessa, sanoopa asiaan ilmeisen puutteellisin lähtein paneutunut ruotsalaistutkija mitä haluaa.

Monia järkyttivät hiljan julkiseksi tulleet kuvat mm. partisaanien rikosten uhreista. Ne olisi pitänyt julkistaa aikapäiviä sitten. Sanallisesti ne tapahtumat on sentään käyty läpi paljon aikaisemmin.

Muutamat rauhanturvaajina palvelleet suomalaiset ovat viime aikoina aiheuttaneet kielteisiä uutisia. Paha kello kuuluu kauas. Siltikin niistä tapahtumista tulee vain muutama tumma täplä ansiokkaaseen kokonaiskuvaan.