Suomalaiset rauhanturvaajat ovat heittämässä hyvästejä Kosovolle syksyn aikana. Myös muita rauhanturvajoukkoja pienennetään; lähtöä tekevät Ruotsi, Tshekki ja Slovakia.
Rauhanturvaamisoperaatio on kestänyt yksitoista vuotta eikä se lopu vielä. Kosovoon jää vieraiden maiden sotilaita. Jäljelle jäävät joukot ryhmitellään liikkuviksi osastoiksi, jotka voivat mennä nopeasti väliin, jos jossain päin syntyy levottomuuksia.
Serbien ja Kosovossa enemmistönä olevien albaanien yhteenotot ovat vähentyneet, mutta tilanne alueella on yhä tulenarka, ja pienikin tulitikun raapaisu saattaa nostattaa vihollisuudet pintaan.
Kosovo on ollut monien sotien näyttämönä. Toisen maailmansodan jälkeen se oli osa marsalkka Titon johtamaa Jugoslaviaa. Titon aikana Kosovo sai laajan itsehallinnon, mutta hänen kuoltuaan ja Jugoslavian alkaessa hajota se peruttiin. Tätä seurasivat ortodoksiuskoisten serbien ja islaminuskoisten albaanien yhteenotot, jotka johtivat lopulta sotaan ja länsimaiden väliintuloon.
Miljoonaa albaania joutui maanpakoon; suurin osa naapurimaahan Albaniaan. Myös sadattuhannet serbit pakenivat omilta asuma-alueiltaan. Naton joukot pommittivat serbiarmeijan valtaamaa Kosovoa maalis--kesäkuussa 1999. Lopulta Serbia oli pakotettu rauhansopimukseen.
Kosovon rauhoittaminen on ollut valtava urakka, jossa suomalaisella diplomatialla on ollut keskeinen rooli. Entinen pääministeri Harri Holkeri johti sodan jälkeen perustettua YK:n siviilihallintoa, ja presidentti Martti Ahtisaari toimi rauhanneuvottelijana. Kosovon asemasta ei päästy yksimielisyyteen, mutta Ahtisaaren ehdotusta mukaillen Kosovo julistautui itsenäiseksi 2008.