Kuusamo Vapaaehtoisia rauhanturvatehtäviin haluavia riittää Suomessa hyvin. Heistä on myös maailmalla kysyntää.
"Suomalaiset ovat erittäin haluttuja rauhanturvaajia. Meidän varusmieskoulutuksemme on sellainen, että sitä kehtaa näyttää maailmallakin. Suomalaiset osaavat ajatella myös itse eivätkä vain odota ohjeita. Lisäksi heillä on hyvä kielitaito", totesi Suomen Sinibarettiliiton puheenjohtaja Heikki Pietilä lauantaina Kuusamossa.
Tällä hetkellä vajaa tuhat suomalaista palvelee Nato-johtoisissa operaatioissa. Kosovossa on noin 800 henkilöä, Bosniassa sata ja Afganistanissa 50 henkilöä. Lisäksi pieni määrä palvelee YK:n alaisissa tarkkailu- ja rauhanturvaamistehtävissä.
Suomalaisia on palvellut vuodesta 1956 lähtien YK:n rauhanturvaamistehtävissä sekä vuodesta 1996 alkaen Nato-johtoisissa rauhanturvaoperaatioissa. Näissä on ollut mukana yhteensä 42 000 suomalaista, joista 300 naisia.
Tehtäviin lähdetään hyvin monenlaisista syistä. Monella lähtijällä on kyse vaihtelunhalusta ja halusta nähdä maailmaa. Myös ideologisia syitä on. Lama Suomessa näkyy halukkaiden määrässä. Kun kotimaassa ei löydy työtä, hakeudutaan rauhanturvajoukkoihin.
Syyskokoustaan Kuusamossa lauantaina pitänyt Sinibarettiliitto perustettiin 36 vuotta sitten. Se pyrkii aktiivisestii olemaan mukana kriisinhallinnasta ja siihen liittyvistä asioista käytävissä keskusteluissa.
Tukea sopeutumis-vaikeuksissa
Sinibarettiliiton toiminnan pääkohteina ovat Kotona ja Kaukana -projekti, nuorten rauhanturvaajien aktivointi ja sotiemme veteraanien hyväksi tehtävä työ.
Kotona ja Kaukana -hankkeen tarkoituksena on tukea rauhanturvaamispalvelukseen astuvia ja heidän läheisiään.
"Joillakin on sopeutumisvaikeuksia. Odotukset ja todellisuus eivät kohtaakaan ja siitä tulee henkistä stressiä."
Vuosittain noin sata henkilöä keskeyttää palveluksen. Suurin osa lähtee omasta tahdosta mm. erilaisten perhe-, työ- tai opiskelusyiden vuoksi. Alkoholi on suurin syy niillä, jotka määrätään palamaan kotimaahan.
Hakijoita rauhanturvajoukkoihin on vuosittain 5000-7 000. Noin puolet otettavista on niin sanottuja vanhoja YK-reservejä eli perinteisiä rauhanturvaajia. Uudemmat ovat Porin Prikaatissa kansainvälisen valmiuskoulutuksen saaneita.
Pietilän mukaan Suomea voitiin aikaisemmin pitää rauhanturvaajien suurvaltana, kun kyse oli kahden eri osapuolen välisistä konflikteista.
"90-luvulla konfliktit ovat monimutkaistuneet ja niissä on useita osapuolia. YK ei enää aina onnistu, kuten kävi Bosniassa."
Natoon verrattuna YK:llä ei ole samaa valmiutta lähteä nopeasti liikkeelle kriisitilanteissa. Pietilä uskoo kuitenkin, että YK:llä tulee olemaan jatkossakin oma roolinsa. "Jos YK:n omat voimat eivät riitä, se antaa mandaatin Natolle."
Autoa tai moottori-pyörää hakemassa
Pietilän mukaan rauhanturvaaille maksettu palkka ei kovin suuri ole. Sen lisänä ovat päivärahat ja ilmainen ylläpito. Hän arvioi, että yli puolet rauhanturvaajista tuo kotiin palatessaan verottoman auton tai moottoripyörän.
Suezilla 50-luvulla rauhaa turvannut kuusamolainen Aaro Lehtineva kertoi, että siihen aikaan autoista ei puhuttu vielä mitään. "Kotiin tuotiin esimerkiksi kultakoruja ja muuta vastaavaa."
Liiton toiminnanjohtajan Pekka Aallon mukaan YK-taustaa arvostetaan suomalaisissa työyhteisöissä. "Työnantajat arvostavat entistä YK-miestä. Työskentely vaikeissa oloissa opettaa monia työelämässä hyvin tarpeellisia asioita."