Lahjusten vastaanotosta Afganistanissa epäillyt rauhanturvaajat ovat saattaneet toimia esimiestensä tieten. Kaksi Kabulissa ollutta rauhanturvaajaa vastaa ensi viikolla käräjillä syytteisiin törkeästä lahjuksen ottamisesta vuosina 2004-2006. Nyt puolustusvoimat tutkii uusia rikosepäilyjä, joiden mukaan muutama muu rauhanturvaaja tiesi Isaf-joukoissa palvelleen kaksikon ottavan vastaan lahjusrahoja rakennusurakoiden kilpailutusten yhteydessä.
Uusista epäilyistä kertoi Aamulehti perjantaina. Tutkinnanjohtaja sotilaslakimies Jari Peltonen paljastaa STT:lle, että epäiltyjen joukossa on kahden syytteen saavan esimiehiä.
"Sen, jonka kuuluu näitä valvoa, niin yleensähän se on esimies. Tätäkin puolta katsotaan, se on yksi tutkintalinja."
Tutkintapyynnön uusista epäilyistä teki maaliskuussa kurinpitoesimiehenä toimiva operaatiopäällikkö. Uusiin epäilyihin antoivat aihetta seikat, jotka tulivat ilmi keskusrikospoliisin ja pääesikunnan tutkintaosaston tekemän lahjustutkinnan yhteydessä.
"Sen aineiston perusteella on syytä epäillä muidenkin tietoisuutta", Peltonen sanoo.
Jupakka tuskin laajenee enää
Tutkintapyynnössä on epäillyn rikoksen tekoaika ulotettu helmikuuhun 2007 saakka. Peltonen ei halua ottaa kantaa rikosnimikkeisiin, mutta luultavimmin ne ovat virka-aseman väärinkäyttö tai virkavelvollisuuden rikkominen. Peltonen kieltäytyi ottamasta kantaa myöskään siihen, ovatko nyt epäilyksen alaiset rauhanturvaajat yhä Afganistanissa.
Peltonen arvioi, että lahjusjupakkaan liittyvät rikosepäilyt eivät tämän jälkeen laajene enää uusiin suomalaisiin.
"Tutkintalinjat on jo varmistettu sillä tavalla, että en usko enää tällaiseen mahdollisuuteen."
Helsingin käräjäoikeus käsittelee kahden suomalaisen rauhanturvaajan lahjussyytteitä ensi perjantaina. Poliisi uskoo miesten saaneen rahaa hyvityksenä siitä, että jokin tietty paikallinen yrittäjä on voittanut maan jälleenrakennukseen liittyvän urakan itselleen.
Suomen Isaf-joukkojen vahvuus on noin 100 rauhanturvaajaa. Kabulin lisäksi heitä on Masar e-Sharifissa ja Maimanassa.