Kansainvälisesti ja etenkin pohjoismaisittain vertailtuna suomalaisten rauhanturvaajien palkat ovat alakantissa. Viime vuosina palkkausjärjestelmää on kuitenkin uudistettu siten, että korkeamman riskin operaatioissa maksetaan parempaa päivärahaa.
"Upseeriliitto on rummuttanut kovasti parempien palkkojen perään, mutta meidän näkökulmastamme ongelmia on palkkauksen alapäässä. Mitä alhaisempaan tehtävään tullaan, sitä alhaisempi palkka on suhteessa siihen, mitä Suomessa maksetaan", Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg erittelee.
Suomen rauhanturvaajaliiton hallituksen puheenjohtaja Heikki Pietilä huomauttaa, että kriisinhallintatehtäviin lähdettäessä pitää aina miettiä, mikä on palkan suhde riskiin. "Pitääkö palkan olla kaksinkertainen vai laittaa nolla perään?" Pietilä kyselee.
Palkkojen kansainvälinen vertailu on Pietilän mukaan hankalaa, koska luontoisetuudet vaihtelevat tehtävittäin ja kohdemaan mukaan. Lisäksi palkat pitäisi suhteuttaa kotimaan palkkatasoon.
"Tietysti tehtävän vaativuus määrittää palkkoja. Johtajilla vastuusta, päätöksenteosta ja riskinotosta maksetaan enemmän."
Libanonin operaation päivärahoihin kulunee tavallista enemmän veroeuroja, koska ainakin Upseeriliitto on esittänyt vähintään Afganistanin tasoa vastaavaa päivärahaa.
Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen apulaisjohtajaa Veli-Matti Rintala arvioi operaation tulevan muutenkin kalliiksi. "Puolustusvoimista ei välttämättä löydy kaikkea tarvittavaa kalustoa, vaan sitä pitää ostaa tai vuokrata. Kyllä se tavallista jääkärikomppaniaa kalliimpi vaihtoehto varmasti on", hän uskoo.
Veli-Matti Rintalan käsityksen mukaan suomalaisia riittää rauhanturvatehtäviin. Hakijamäärä on viime vuosina ollut kolmen tuhannen luokkaa, kun joukoissa on reilut 700 henkeä.
"Muutamia avaintehtäviä, kuten lääkäreiden ja lakimiesten pestejä, on vaikeampi täyttää."
Lama lisäsi hakuintoa
Naishakijoiden määrä on romahtanut vuoden 1991 tasosta, jolloin naiset saivat ensimmäisen kerran hakea rauhanturvatehtäviin. Tuolloin pyrkijöitä oli liki 4 000, kun heitä viime vuonna oli 127.
"Operaatioihin hakevien määrä on suoraan verrannollinen siihen, miten yhteiskunnassa menee. 1990-luvun alussa oli valtava määrä hakijoita. Kun taas rakennuspuolella on tällä hetkellä työvoimapula, meillä on vähemmän alan hakijoita", osastoupseeri Peter Ramstén puolustusvoimien kansainvälisestä keskuksesta selvittää.
Presidentti Tarja Halonen totesi maanantaina Porissa, että YK:n oikeus ja velvollisuus on selvittää sen omiin tehtäviin osallistuneiden henkilöiden kohtalo. Israelin selvitys suomalaisen sotilastarkkailijan kuolemasta Libanonissa ei siten ole kynnyskysymys operaatioon osallistumiselle.