Vuoden 2003 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Shrin Ebadi on selvästi optimistinen ihminen. Vaikka hänen nimeään ei ole neljännesvuosisataan mainittu Iranin valtiollisessa televisiossa ja radiossa, Ebadi jaksaa uskoa siihen, että hänen ajamansa ihmisoikeusasiat ja ennen kaikkea naisten oikeudet vielä nousevat esille.
"Tällä hetkellä vanhoilliset ovat maassa enemmistönä, mutta siitä huolimatta näen iranilaisten naisten tulevaisuuden valoisana. Mikään järjestelmä ei pysty pitämään näin suurta joukkoa koulutettuja naisia loputtomiin paineen alla. Naiset tulevat saamaan lisää oikeuksia, feministinen liike voimistuu ja me voitamme", Ebadi vakuutti perjantaina Helsingissä pitämässään tiedotustilaisuudessa.
Ebadin omaan työhön ihmisoikeusjuristina Nobelin palkinto ei tuonut muita oleellisia muutoksia kuin sen, että työmäärä lisääntyi valtavasti.
"Palkinnon myötä olen myös pystynyt kertomaan näistä asioista entistä laajemmalle yleisölle", Ebadi arvioi.
Palkinto toi
muutoksia
Ebadi uskoo myös, että palkinto vaikutti siihen, että Iranin naisten asemassa on tapahtunut parannuksia. Esimerkkinä hän mainitsee huoltajuuslain uudistuksen.
"Heti islamilaisen vallankumouksen alussa säädettiin laki, jonka mukaan avioeron tapahtuessa pojan huolto-oikeus on äidillä kaksivuotiaaksi ja tyttären seitsenvuotiaaksi. Sen jälkeen huoltajuus siirtyi automaattisesti isälle. Tätä epäoikeudenmukaista lakia yritettiin useaan otteeseen muuttaa, mutta yritykset epäonnistuivat."
"Kun sain Nobelin palkinnon ja palasin Iraniin, minua oli vastassa miljoonaa ihmistä, heistä suuri osa naisia. Hallituskin varmasti huomasi tämän ja aloitti muutokset. Nykyisin lasten huoltajuus säilyy avioerotapauksissa seitsenvuotiaaksi saakka automaattisesti äidillä ja sen jälkeen huoltajuudesta päättää oikeus kuunnellen myös lapsia. Jos lapset annetaan äidin huostaan, isä on velvollinen maksamaan elatusapua", rauhannobelisti selvitti.
Työsarkaa
riittää
Työsarkaa Ebadilla silti edelleen riittää. Nobelisti luetteli koko joukon polttavia epäkohtia Iranissa: syrjintä sukupuolen ja uskonnollisen vakaumuksen perusteella on tavallista, demokraattisessa kehityksessä on pahoja puutteita ja sananvapaus ontuu.
EU-mailta Ebadi toivoo entistä terävämpiä kannanottoja ihmisoikeustilanteeseen. Kykyä tähän EU:lla Ebadin mukaan olisi, sen on osoittanut maan kanssa käyty tiukka keskustelu uraanin rikastamisesta.
"EU-maat ovat jo kolmatta vuotta neuvotelleet Iranin kanssa ihmisoikeuksista ilman suuria tuloksia. Tuntuu siltä, että kaikki turvallisuuteen liittyvä kiinnostaa todella mutta ihmisoikeuksista ei niin välitetä", Ebadi kärjisti.
Itse ydinkiistasta Ebadi tyytyi toteamaan, ettei hän ymmärrä, miksi maassa, jossa koulutuksessa ja terveydenhoidossa on puutteita, tuhlataan ylipäänsä niin paljon rahaa moiseen.