Sotaisa sävy leimaa pääministeri Matti Vanhasen mielestä suomalaista ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua. Hän muistutti politiikan toimittajien lounastilaisuudessa viikolla, että viimeisestä sodastamme on kulunut ajallisesti yli 60 vuotta, henkisesti vielä kauemmin. Käytyä keskustelua arvioinut Vanhanen määritteli kuuluvansa rauhanliikkeen miehiin.
Toinen maailmansota riepotteli Suomea raskaasti. Lauantaina Helsingissä juhlineen veteraanipolven kokemukset eivät hevin haihdu, kuten eivät sodassa menetetyiltä alueilta lähtemään joutuneiden muistotkaan. Siksi on käsitettävää, että Suomessa puhutaan lähihistorian sotaisistakin tapahtumista paljon. Kesti pitkään, ennen kuin asioista voitiin edes avata avointa keskustelua.
Sellaisten onnettomuuksien toistuminen haluttaisiin tietysti välttää ja siksikin tapahtumia on kerrattu. Silti pääministeri on oikeassa muistuttaessaan, että nyt eletään syvää rauhan aikaa ilman näköpiirissä vaanivia uhkia.
On täysi syy myös pyrkiä varmistamaan, että rauhalliset vuodet jatkuvat. Tuskinpa sodan vaara lisääntyy, vaikka sotaisia termejä käytettäisiinkin, mutta perusteltuun turvallisuuden tunteen lisäämiseen on varmaan aihetta.
Kaikki ulkopolitiikasta viime aikoina esitetyt lausunnot mahtuvat Vanhasen mukaan hallitusohjelman kehikkoon. Oli paikallaan, että hän muistutti siitä. Jos ja kun sävyeroja on ollut, hätkähtämisen aihetta niissä ei todellakaan ole ollut.
Uusi turvallisuuspoliittinen selonteko laaditaan pääministerin mukaan laajan turvallisuuskäsitteen pohjalta. Kaikki Suomea todennäköisimmin koskettavat uhat ovat sellaisia, joiden kohteena ovat monet muutkin maailman kolkat. Jokaisen maan on kuitenkin varauduttava niihin omista lähtökohdistaan.
Erityispiirteenä on tällä kertaa se, että puolustusvoimain on pakko supistaa kriisinajan miesvahvuutta. Pääministeri asettui tukemaan puolustusvoimain komentajan Juhani Kaskealan hiljan asiasta esittämää näkemystä. Nyt joudutaan punnitsemaan, mihin resurssit tulevaisuudessa riittävät ja kuinka ne kohdistetaan.
Pahimmat uhkat eli terrorismi, järjestäytynyt rikollisuus, epidemiat, yllättävät luonnonilmiöt sekä Suomen lähialueiden ydinturvallisuus ja tietoturvallisuus edellyttävät valmiutta kansainväliseen yhteistyöhön. Siihen jouduttaneen viittaamaan vahvemmin kuin koskaan aiemmin.