Suomen puolustusjärjestelmä perustuu vanhentuneisiin uhkakuviin, eikä se vastaa enää Suomen turvallisuuspoliittisia tarpeita, arvioivat rauhanjärjestöt vaihtoehtoisessa puolutuspoliittisessa selonteossaan. Tiistaina julkistetun selonteon on laatinut Suomen Rauhanliiton ja Suomen Sadankomitealiiton yhteinen turvallisuuspoliittinen työryhmä.
- Suomen on luovuttava vanhakantaisesta kansallisen turvallisuuden korostamisesta ja osallistuttava aktiivisesti yhteisöllisen turvallisuuden rakentamiseen niin Euroopassa kuin globaalilla tasolla, suosittelevat rauhanjärjestöt.
Järjestöjen mielestä kansainvälistä kriisinhallintaa tai strategisen iskun ehkäisyä varten ei kannata varustaa ja kouluttaa 350 000 henkilön reserviä, kuten voimassa olevien suunnitelmien mukaan on tarkoitus. Yleisen asevelvollisuuden keventämistä tulisi alkaa selvittää, niin että jatkossa koulutettaisiin pienempi osa ikäluokasta.
- On hyvin epätodennäköistä, että maamme tai joku sen osa joutuisi sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi, työryhmä kirjoittaa.
Järjestöt katsovat, että Suomen puolustusmenot tulisi pitää paremmin kurissa kuin tähän mennessä. Kotimaisen puolustusmateriaaliteollisuuden tukeminen omilla hankinnoilla on turhaa, sillä teollisuus on kansainvälistä eikä kansallisen omavaraisuuden ylläpitäminen ole enää mahdollista.
EU:n rooli
kasvaa
Suomen turvallisuuspoliittisen aseman kannalta tärkein on koko maailman tilanne. Vakauden ylläpidon onnistuminen tai epäonnistuminen maailmassa on rauhanjärjestöjen mielestä yhä suuremmassa määrin riippuuvainen Euroopan turvallisuudesta ja Euroopan unionista.
- Tästä syystä maamme kannalta on tärkeintä vaikuttaa unionin turvallisuuspolitiikkaan, järjestöt suosittelevat.
Työryhmä arvioi myös Naton tulevaisuutta ja arvioi, että Suomen jäsenyys voisi olla kiinnostava vaihtoehto vain siinä tapauksessa, että liittokunta kehittyy rauhanturvatoimintaan keskittyväksi järjestöksi. Siinäkään tapauksessa Suomen jäsenyys ei olisi mikään itsestäänselvyys, sillä Natolle olisi tässä mallissa eniten hyötyä sotilaallisesti liittoutumattomista maista, joiden kanssa se voisi tehdä yhteistyötä.
Rauhanjärjestöt vaativat myös, että aseidenriisunta nostetaan keskeiselle sijalle turvallisuuspolitiikassa ja että Suomen tulee liittyä Ottawan miinankieltosopimukseen.
Varsinaista puolustuspoliittista selontekoa valmistellaan parhaillaan ja sen on määrä olla eduskunnan käsittelyssä syysistuntokaudella.