"Kun Sarajevon kadulla kutsuu ministeriä, vähintään kolme henkilöä kääntää päänsä." Tämä on bosnialaista poliittista huumoria. Vitsin kertoja on maan eturivin tv-toimittajiin kuuluva Kenan Cerimagic.
Juttu liioittelee, mutta ei vie asian ytimeen. Asukasmäärältään runsaan nelimiljoonaisen Bosnia-Hertsegovinan poliitikkokaaderiin kuuluu muun muassa 140 ministeriä. Maan hallintomalli on muutenkin monikerroksinen, hajanainen ja äärimmäisen byrokraattinen. Valtionhallinnon ylläpito vie yli puolet maan budjetista.
Ei kukaan bosnialainen tilannetta kehu, mutta se niellään. Tämän järjestelmän varassa kuitenkin eletään jo kolmattatoista rauhan vuotta.
On maassa sentään kohtalaisen selvä perusjako: On kaksi niin sanottua entiteettiä, Bosnian ja Hertsegevinan federaatio sekä Serbien tasavalta, Republika Srpska, ja niiden yläpuolella koko valtion keskushallinto.
Valtion presidenttirotaatiossa on kolme henkilöä: yksi bosniakki, yksi serbi ja yksi kroaatti. Mutta eivät presidentit tarkkaan ottaen tähän lopu. Bosnian ja Hertsegovinan federaatiolla on oma presidenttinsä ja Republika Srpskalla omansa. Eli voi myös sanoa, että maassa on viisi presidenttiä.
Bosnia-Hertsegovinalla on myös oma lippunsa, mutta serbitasavallalla myös omansa, joka on identtinen Serbian lipun kanssa. Tälle ei Sarajevossa hurrata. Armeijoita sentään on vuoden 2005 jälkeen ollut vain yksi.
Bosnia-Hertsegovina on itsenäinen valtio muttei edelleenkään täysin suvereeni päättämään asioistaan. Daytonin rauhansopimuksen (1995) noudattamista maassa valvoo Bosnian ja Hertsegovinan korkea edustaja, joka on samalla EU:n erityisedustaja. Ensimmäinen henkilö virassa oli Ruotsin nykyinen ulkoministeri Carl Bidlt. Nyt virkaa hoitaa slovakki Miroslav Lajcak.
Kyse on virasta, jonka haltijalla on lujat valtuudet tehtävänsä toteutukseen.
Korkea edustaja voi pudottaa tuoleiltaan ne bosnialaiset päättäjät, jotka eivät noudata rauhansopimusta. Lähtemään on joutunut myös presidenttiringin jäseniä.
Korkean edustajan toimikauden on määrä päättyä ensi kesäkuun lopussa. Viime kuussa antamassaan haastattelussa myös Lajcak oli valmis tehtävän lopetukseen. Tehtävän piti päättyä jo viime kesänä, mutta sitä ennen tehtiin arvio, jonka mukaan maa ei vielä ole kypsä täyteen itsenäisyyteen.
Koko Bosnian tulevaisuuden ydinasia on se, pystyvätkö maan väestöryhmät elämään yhdessä ja entiteetit sopimaan yhteisistä pelisäännöistä.
Arjen tasolla maan jako ei ole jyrkkä. Esimerkiksi matkalla Sarajevosta Banja Lukaan serbitasavaltaan saapumisen huomaa vain kyltistä tien varressa sekä siitä, että viralliset opasteet on serbitasavallan alueella kirjoitettu kyrillisillä kirjaimilla. Rajan yli kuljetaan työn takia jatkuvasti ongelmitta.
Rauhan vuosista huolimatta kyräily entiteettien ja väestöryhmien kesken jatkuu. Tunnelma kiristyi helmikuussa, kun Kosovo julistautui itsenäiseksi Serbiasta. Bosnian serbitasavallan parlamentti varoitti, että se puolestaan harkitsee kansanäänestystä Bosniasta irtautumiseksi.
Korkea edustaja tyrmäsi ajatuksen heti. Nyt tunnelma on ainakin hetkeksi rauhoittunut. Myönteinen askel osien välillä otettiin viime keskiviikkona, kun maassa päästiin sopimukseen poliisivoimien yhdistämisestä.
EU pitää yhdistymistä ehtona sille, että unioni voi allekirjoittaa Bosnian lähentymissopimuksen. Bosniakkipoliitikkojen mukaan serbit onnistuivat kuitenkin vesittämään koko yhdistymispaperin.
"Laki ei muuta nykyistä tilannetta mitenkään", väitti bosniakkien SDA-puolueen edustaja Alma Colo DPA:lle. EU:lle paperi kuitenkin kelpaa.