WHO ja UNICEF ovat 'Innocent-julistuksessaan' asettaneet kaikkia maita koskevaksi tavoitteeksi ja suositukseksi, että naisille tehtäisiin mahdolliseksi täysimettää lastaan ensimmäiset kuusi kuukautta ja sen jälkeen muun hyvän ravinnon ohella vähintään kaksi vuotta tai pitempään. Imetyksen tulisi järjestöjen mielestä olla lapsentahtista.
"Lapsentahtinen" on kolmekuukautisen Hugon äidille Reija Oksaselle ehtinyt tulla selväksi: Kun Hugolla on nälkä, niin silloin syödään. Tämä voi toistua joka kolmas tunti, kolme kertaa tunnissa tai kolme tuntia yhtä soittoa. Kotona homma hoituu milloin vain sängyllä maaten, Hugo tyynyillä tuettuna mukavaan asentoon. Mutta mitäs silloin kun ollaan vaikka kaupungilla, eikä oma sänky olekaan vieressä?
"En ruoki Hugoa vielä muulla kuin äidinmaidolla, joten kodin ulkopuolella on löydettävä paikka, jossa on tarpeeksi rauhallista imetystä varten. Sellaisen paikan löytyminen ei käykään aivan niin näppärästi". Reija toteaa.
Aikuisille löytyy ravintoloita, pikaruokaloita, grillejä ja kahviloita pilvin pimein, mutta missä on Oulun keskustassa vaunuileville sadoille imeväisikäisille sopiva maitobaari?
Minna Järvelän kolme lasta on kasvatettu rakkaudella ja äidinmaidolla. Rosa, 4 v, ja Sara, 3 v, ovat jo kasvaneet ulos rintaruokinnasta, mutta 7 kuukauden ikäinen Roni ei vilkaisekaan pullon suuntaan - vain paras laatu kelpaa.
"Kaupungilla imettäminen on ongelmallista, sopivan rauhallista ja tilavaa paikkaa on vaikea löytää. Kaikki pitääkin yrittää ajoittaa sopivasti: lapsi tankataan kotona piripintaan, sutina ulos ja takaisin ennen seuraavaa ruokintaa", Minna naureskelee. Niin Minna kuin Reijakin antavat kehuja Stockmannin Vintin kahvilalle:
"Nämä sohvat ja tyynyt on varmaan laitettu tänne meitä varten", molemmat toivovat. Hugo ja Roni antavat ymmärtää lörpötyksillä ja päristyksillä olevansa samaa mieltä.
Useille äideille imetys ei etenkään ensimmäisen lapsen kohdalla ole helppoa edes kotona, saati sitten asiakkaita kuhisevassa kahvilassa.
"Usein ainoa vaihtoehto ovat yleiset vessat", Minna ja Reija toteavat. "Imetykseen menee vartti tai jopa tuntikin. Eihän siitä mitään tule jos vessaan jonottaa neljä mammaa ja jokainen vauva syö tunnin!"
Mikä sitten tekee yleisellä paikalla imetyksen niin vastenmieliseksi?
"Yleinen hälinä. Ei siinä osaa rentoutua niin kuin kotona. Ja imetys on ihana hetki, josta nauttii niin äiti kuin lapsikin", Reija sanoo, ja lisää, että Hugokin kyllä huomaa milloin äiti ei ole rentoutunut. Edes kolmen lapsen konkari-äiti Minna ei mielellään nostele puseroaan julkisilla paikoilla.
"Ehkä se on vain omaa kuvitelmaa, että kaikki eivät välttämättä pidä siitä. Ja rinnat ovat aina osa naisen omaa vartaloa." Talvisaikaan jo pelkkä ajatuskin vaatekerrosten vellomisesta kauhistuttaa äitejä. Kotoa lähtiessä pitää miettiä mitä laittaa päälleen: jotakin joustavaa, joka on helppo nostaa ylös tarpeen mukaan. Musta väri on hyvä, siinä eivät näy helposti edes maitolammikot.
"Onneksi kesä on tulossa, mikäs silloin on imettäessä!"
Reija ja Minna eivät ole koskaan kokeneet mitään negatiivista yleisellä paikalla imettäessä, mutta muiden hyväntahtoinenkin tuijottaminen voi hermostuttaa. Kapeamielisimmät miehet haluavat ehkä nähdä vilahduksen paljasta pintaa. Rintaruokintatavat ovat myös aikojen saatossa muuttuneet, aina ei ole äidin ollut soveliasta imettää lastaan alkuunkaan, vaan tehtävään on palkattu imettäjä. Vielä muutama vuosi sitten tuttipullo oli kaupungilla in ja tissit out.
Stockmannin Vintillä kahvittelijat käyvät kääntymässä tarjottimineen Minnan ja Reijan imetyssopukassa, mutta menevät muualle, vaikka vapaita pöytiä olisi ollutkin. Ehkä he häkeltyvät, häpeävät tai menettävät ruokahalunsa. Vai haluavatkohan pikemminkin antaa vauvoille ruokarauhan?
"Mutta ei kannata ajatella liikaa muiden asennetta", Minna neuvoo, "Imetys on luonnollinen asia ja lähes kaikkihan me olemme sitä itsekin tehneet! Mutta silti välttelen itse yleisellä paikalla imettämistä."
Sairaalassa ja neuvolassa ei millään lailla tarjottu kummallekkaan äidille neuvoja yleisellä paikalla imettämisestä. "Ehkä jotakin vinkkejä hyvistä asennoista olisi voinut saada", Minna myöntää. Ja ylipäätään rohkaisua yleisellä paikalla imettämiseen, ettei tuoreen äidin tarvitse pelätä kodin ulkopuolelle menemistä.
Reija ja Minna kehuvat Oulun keskustan vaipanvaihtosoppia, mutta imettämistä varten tarvittaisiin myös joku paikka. 20 vuotta Ruotsissa asunut Reija tietää naapurin olevan edellä näissä asioissa:
"Olensin tavaratalossa on erikseen huone, johon voi mennä rauhassa imettämään. Voi vain arvata missä tavaratalossa mammat vauvoineen shoppailevat!" Muutenkin imettävä äiti on kahvilassa yleisempi näky Ruotsissa kuin Suomessa. Reijan vakioimetyspaikka on kaupungissa käydessä ollut paremman puutteessa työpaikkansa Pukumiehen kahvihuone. Mutta varsinkin mammaporukalla liikkuessa olisi mukava istahtaa hetkeksi jonnekin rupattelemaan talkista ja maitopumpuista, samalla kun vauvat saavat nauttia täysin rinnoin yhtä päivän kymmenestä tärkeimmästä ateriastaan.